Ladataan...
Nørrebro Summers

Edelliseen kämppään en ikinä oikein halunnut ostaa mitään, koska en viihtynyt siellä ja se tuntui niin tilapäiseltä. Sitä edeltävässä taas en kunnolla ehtinyt pesiytyä, kun tuli jo lähtö Tanskaan. On siis kertynyt jo pitkä "sitku-lista" tuotteista, jotka ovat ostoslistalla siinä vaiheessa, kun pääsen oikeaan kotiin.

Ja nyt kun viimein on pysyvä asunto alla, tuntuu mun shoppailun teemana olevan kaikkien himon kohteiden haaliminen. Liikkeiden kiertely ja katselu ostamatta mitään kuukausikaupalla on vähän kuin mun tavaramerkki, jolle poikaystäväkin aina naureskelee - mutta nyt toimin aivan toisin. Koen että nyt on se hetki, kun saan hankkia melkein mitä vaan. Oon vihdoin kotona.

 

Kuten huomaatte, remppa ei ole vielä(kään) edennyt ikkunalaudan kunnostukseen asti.

 

Yksi kauan harkitsemistani ja viimein hankkimistani kotijutuista on Compagnie de Provencen huonetuoksu. Se on aivan ihana, tuoksu on makean kirsikkainen ja leviää sopivan mietona muutaman metrin säteelle. Aiemman kokemukseni mukaan tuote on myös melko kestävä, joten toivon asunnolla vallitsevan ainakin seuraavan kuukauden tai parin ajan kirsikan ja punaisten marjojen tuoksumaailma, eikä aina vaan maali.

 

 

Huonetuoksu löysi tässä kohtaa paikan olkkarin kirjahyllystä, josta se pääsee hyvin leijailemaan myös ruokahuoneen puolelle.

P.S. Älkää kokeilko asetelmaa kotona: huonetuoksu on helposti syttyvä, joten sen vieressä ei saa polttaa kynttilöitä. Lisäksi Skandinaviskin Lempi-tuoksu on, no, mun lempituoksu, joten olisi suorastaan rikkomus poltella sitä noin lähellä Provencea.

 

---

Got myself Compagnie de Provence cherry diffuser.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

BLOGLOVIN'

BLOGIPOLKU

BLOGIT.FI

Ladataan...
Nørrebro Summers

Tässäpä lause, jota en koskaan kuvitellut sanovani: huomasin viime viikolla, että mulla on liian vähän tavaraa. Luit oikein. Liian. Vähän. Tavaraa.

Eihän multa tietenkään oikeasti puutu mitään, päinvastoin. Varmaan meillä kaikilla on tavaraa ihan liikaa. Mutta kun siivoilin ja kiillotin kotiani ekoja virallisia tyttöjen illanistujaisia varten, tuli orpo olo. Ollaan luovuttu niin paljosta muuttojen tuoksinnassa ja se mitä jäljellä on, ei oikein istu tänne uuteen kotiin. En oo vielä ehtinyt aloittaa sisustusprojektin seuraavaa vaihetta - sitä, että harkiten, esine kerrallaan, alkaisin ostelemaan kivoja kotijuttuja kirppareilta, vintageliikkeistä ja designmyymälöistä. Vähän kolkolta siis toistaiseksi tuntuu.

Halusin jotakin kesäisen söpöä, mutta melko hillittyä olkkarin pikkupöydälle. Pöytä muuten vaihtaa sijaintia jatkuvasti, koska tarvitaan toinenkin sohvapöytä, älkää siis ihmetelkö miksi se kummittelee joka kuvassa. Lisäksi pöytä on lähdössä kierrätykseen, koska lähes inhoan sitä.

Anyway, asiaan.

 

 

Ostoskoriin päätyi siis kaksi pientä maljakkoa. Pullomaljakkoa. Esinettä. Jotain. Vaaleankeltainen ja valkoinen.

Nurkkaus alkaa jo näyttämään vähän rönsyilevältä, mutta tässä vaiheessa pesänrakennusta more is more. Tyhjää tilaa on niin paljon ja huonekaluja puuttuu kaikkialta, että tulee pyrittyä maksimaaliseen kodikkuuteen edes kodin lempikohdassa.

 

 

Kirjoitin jossain vaiheessa siitä, että tykkään vaaleista sävyistä ja minimalistisesta tyylistä, mutta mulla on taipumus riistäytyä vähän käsistä värimaailmojen kanssa. Huomaan, että samaan suuntaan ollaan taas menossa. Tai ehkä tää on vaan joku kesäjuttu.

Nyt kuitenkin on kova värinkaipuu, joten antaa mennä. Syksyllä voidaan sitten taas synkistellä.

 

 

---

Lately I've been mostly nesting.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

BLOGLOVIN'

BLOGIPOLKU

BLOGIT.FI

Ladataan...
Nørrebro Summers

Mua ei periaatteessa juurikaan kiinnosta

a) polttavan ajankohtaiset trendit

b) muiden mielipiteet.

Ostin taannoin paikallisesta hypermarketista kuparinvärisen kattolampun ja viikon sisällä sen ripustamisesta olkkariin kuulin seuraavat lausahdukset köpisläisten tuttujen suusta (nämä henkilöt eivät tienneet meikäläisen ostoksesta mitään, en siis ole lamppukiusattu):

Kupari on so last season.

Siis kuka muka ostaa lamppunsa marketista?

Hetkellisesti tunsin jotakin kiusaantumisen kaltaista. F*ck. Oon epäonnistunut sisustajana - kenties ihmisenäkin. Ainakin uusiotanskalaisena.

 

 

Sitten onneksi muistin, että ihan sama. Mun koti ja mun tyyli. Ostin marketista ja säästin. Ja jos bongaan jotakin hauskaa ja kiinnostavaa, mitä väliä mistä se on ostettu? Lohduttaudun lisäksi aina tällä: jos joku tunnistaa markettihankintani, on se sama tyyppi itse kuolannut salaa samaa tuotetta siellä säilykepurkeista seuraavalla käytävällä. Ähäkutti.

Ja vaikka kuparin kulta-aika olisi ohi, meidän olkkariin lamppu sopii. On kätevää, kun ei välitä siitä, mitä muut ajattelee.

Jättihehkulampusta tulee muuten ihan älyttömän hyvä ja kirkas valo suureen huoneeseen. Ei häikäise ollenkaan, vaikka sitä etukäteen pähkäilin. Suuret, näyttävät ja erikoiset hehkulamput ovat niin pinnalla just nyt - milloinkohan ne poistuvat muodista?

P.S. Marmori. Sitä täytyy muistaa jatkossa vältellä. Se on ollut hip jo niin kauan, että muuttuu noloksi ihan just. (Älkää edes kysykö, paljonko ihania marmoriesineitä omistan.)

P.P.S. Ja kasvit. Kohta kaikki ylenkatsoo niitä. Onneksi sentään sisustusananakset ovat ikuisia.

 

---

Copper is so last season.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

BLOGLOVIN'

BLOGIPOLKU

BLOGIT.FI

Pages