Ladataan...
Nørrebro Summers

 

Oon vaahdonnut blogissa viime aikoina siitä, että pitäisi muistaa arvostaa enemmän kaikkea ja ihan tosissaan pyrkiä olemaan onnellinen hetkessä. Taisin jossain vaiheessa kirjoittaa jotakin sen suuntaista, että lieneekö viiveellä iskevää kolmenkympin kriisiä, kun tässä on hiljalleen alkanut havahtua siihen tosiasiaan ettei eläkään forever and ever. Sillä on oikeesti väliä, miten päivänsä käyttää. Joskus mua suorastaan ahdistaa ajatus siitä, että kuolo hönkäilee niskaan ja saattaa hotkaista mut hetkenä minä hyvänsä - just kun mulla alkaa olla pakka niin sanotusti kasassa - ja sitten toisaalta mä iloitsen siitä, että elämän ja terveyden rajallisuuden tiedostaminen auttaa mua elämään, siis ihan oikeesti elämään eikä vaan olemaan.

Vähän kuin se pirun onnellinen kevät 2015 Helsingissä, kun etsin töitä Tanskasta ja tiesin muuttavani maasta mutten ollut vielä varma milloin.

Kuolema ja expatiksi ryhtyminen, same same. Hyviä motivaattoreita kumpainenkin alkaa nauttimaan siitä mitä elämän brunssipöydässä on juuri sinä päivänä tarjolla (mikä sulava aasinsilta näihin postauksen kuviin - voilá).

 

 

Yksi juttu minkä oon pyrkinyt karsimaan elämästäni ja rutiineistani kokonaan on hötkyily ja jatkuvan kiireen illuusio. Siksipä en sano, että tällaisen hetkessä elämisen taidon pitäisi luonnistua heti paikalla, edes tässä kvartaalissa (hän ylevästi lausuu kun tätä kvartaalia on jäljellä yksi päivä). Ei mulla oikeesti oo mikään kiirus senkään suhteen, tai siis ei kiireen tuntu ainakaan auta sitä asiaa. Hiljalleen yritän opettaa pääkopalleni uusia ajatusmalleja ja uutta tapaa elää arkea nousuineen, laskuineen ja tasankoineen.

Se tarkoittaa kivoja harrastuksia, enemmän lukemista, enemmän kirjoittamista, kodin tuunaamista sellaiseksi että täällä on zen olla, aikaa ystävien ja F:n kanssa. Itsetutkiskelua tositarkoituksella. Oon yrittänyt tehdä duuniakin ihan eri tyylillä kuin ennen, keskittyen yhteen asiaan kerrallaan ja jättäen aikatauluun realistisen määrän ilmaa niitä aina mystisesti ilmestyviä paniikkitehtäviä varten.

Ja hitaita, kauniita viikonloppubrunsseja. En tartte mitään hifistelyä, mutta suodatinkahvia pikakahvin sijaan ja ehkä mansikoita. Yolo

---

Muistathan seurailla joko FacebookinBloglovinin tai Instagramin kautta

 

 

Ladataan...
Nørrebro Summers

Käydäkö Helsingissä omin päin ystäviä moikkaamassa vai poikkiksen kanssa meidän entistä yhteistä kotikaupunkia fiilistelemässä, yrittääkö tavata kaikkia kavereita edes pikaisesti pitkästä aikaa vaiko pyhittää tuntikausia niille läheisimmille. Varatako illallistunnit kotiruoalle perheen parissa vai kaupungin uusimpien trendiraflojen testaamiseen. Ikuisia, kinkkisiä, raastavia expatin ongelmia. Ikinä ei ehdi kaikkea.

Mä en käy Helsingissä tarpeeksi usein, en läheskään, sinne päinkään. Tuossa syksyllä taisin pyörähtää siellä muutamankin kerran, mutta nyt on taas vierähtänyt pitkä tovi. Niiden surkeiden syyskuukausien aikana Malmin sairaala tuli tutuksi, eräs perheenjäsen sieltä ponnisti takaisin nojatuoliinsa ja toisen hautajaisissa surtiin joulun alla. Mä lillun täällä vähän kuin irrallaan kaikesta, samalla kun elämä jatkuu - tai on jatkumatta - ilman mua siellä kotona. Ja sitten aina välillä mä palaan hetkeksi ja se on sellaista tiivistettyä tunteiden kirjoa, johon kuuluu niin paljon kaikkea ja toisaalta yllättävän vähän mitään ihmeellistä, ettei sitä oikein osaa kuvailla. Joka kertaa jää vaan se tunne että ehei, en käy tarpeeksi usein.

Stadiin palaamiseen jotenkin tottuu ja siihen outoon oloon mikä siellä vallitsee, mutta lähdöstä tulee aina vaan vaikeampaa. Tai niin on ollut tähän asti, kukaanhan ei tiedä miten se menee tällä kerralla. 

 

 

Tänään mä saavun kaupunkiin ilman seuralaistani, ja mun kalenterissa on kerrankin tyhjää tilaa vaikka kuinka. Vuorokauden mittaisia slotteja kaikista rakkaimmille, brunsseja, yksi uusi vauva, yö mummolassa, yksi uusi hauva, lounaita, viiniä, kaikkea sellaista mitä parempaa ei vaan ole olemassa. Yhtä hyvää voi olla, muttei parempaa. 

Täältä taas tullaan, Stadi. 

Ja ihanaa pääsiäisviikonloppua teille! Nautiskelkaa. <3

---

Pssst. Reissua pääset seurailemaan livenä Insta-stoorien kautta - @marjapilami

 

 

 

Ladataan...
Nørrebro Summers

Eräänä toissakesän iltana istuin duunin jälkeen mun uudehkon ystävän Susan kanssa viinillä tuossa aika lähellä meidän molempien koteja. Elettiin sitä vaihetta, kun meidän asunnon remppa oli ohi ja sistustusprokkis täydessä vauhdissa. Blogi oli silloin parin hassun kuukauden ikäinen. Muistan vieläkin sen, kun F ilmoitti mulle viestillä vitriinin saapumisesta - tarkemmin sanottuna siitä, että kyseinen huonekalu tönöttää kuljetusliikkeen jäljiltä meidän rakennuksen pohjakerroksessa, eikä F saa sitä liikuttetua minnekään. Ilmeisesti meidän nettihuutokaupan kautta tilaama kotiinkuljetus ei ollutkaan ihan perille saakka kuljetus kuitenkaan.

Meinasi jäädä ne viinit juomatta, kun tarjosin apuani vitriinin kantamiseen. Onneksi tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että eipä musta moisen möhkäleen liikuttajaksi ole. Ja koska asioilla on tapana järjestyä, odotteli vitriini sitten paikallaan ruokailuhuoneessa kun lopulta saavuin himaan.

Mun lempihuonekalu, silloin ja nyt.

 

 

Tässäpä kiinnostuneille vitriinin esittelypostaus toissavuoden kesäkuulta. Voi niitä aikoja, raakilemaista, mutta niin rakasta ikiomaa kotia. Sitä kun harjoittelin sen samaisen kodin kuvaamista.

Eilen istuin taas duunin jälkeen viinillä Susan kanssa tuossa aika lähellä meidän molempien koteja, ja me puhuttiin siitä kuinka helposti unohtaa arvostaa hyviä juttuja. Kuten vaikkapa ihanaa asuntoa tai sitä vuosikausia hinkumaansa jättivitriiniä, joka nyt nojaileekin arkipäivästä toiseen asunnon seinää vasten. Meidät ihmiset taitaa olla luotu haahuilemaan ja haaveilemaan, aina vaan tavoittelemaan eikä koskaan tyytymään... mutta mä aion ihan tosissani yrittää. Tahdon katsoa ympärilleni ja olla kiitollinen niistä toteutuneista unelmista, suurista ja pienemmistä, joista elämä nykyään koostuu.

Ah, tämä kaunokainen kulkee varmasti mukana läpi elämäni kaikkien kotien.

---

Muistathan seurailla joko FacebookinBloglovinin tai Instagramin kautta

 

Pages