Ladataan...
Nørrebro Summers

Kohta kaksi kuukautta asuttu uudessa kodissa, joten lienee paikallaan esitellä kylpyhuonekin viimein blogissa. Huone on siitä kiusallinen, että se on sen verran perusnätti ja niin hyvässä kunnossa, että joku saattaa kuvitella mun itseni sen suunnitelleen. Vapaaehtoisesti. Tuollaiseksi. En kuitenkaan ole kylppäristä ylpeä laisinkaan, varsinkin livenä se on kohtuullisen raihnainen. Kuten keittiössäkin, paistaa kylppärissä selvästi kotikutoinen remontti, jolla ollaan haluttu säästää rahaa ja saatu p*skalaatuista, hajoilevaa jälkeä.

Huvittavinta on se, ettei rakkaani F koe kylppärissä olevan mitään vialla ja hän pitää sitä hienosti rempattuna. Näkeekö miehet oikeasti pikkuvikoja koskaan, vai onko se joku geneettinen juttu, että vasta taivaalta tipahtava asteroidi tai leijonan hyökkäys mielletään ongelmaksi? Samalla kun nainen yrittää epätoivoissaan värikoordinoida luolaa.

 

 

Kylppärimme värimaailma on mustavalkoharmaa. En muutenkaan ole mustan fani sisustuksessa, mutta tekisi mieli lätkiä avokämmenellä jokaista tanskalaista, joka valitsee märkätilaan tumman materiaalin. Vesi on täällä todella kalkkista ja se aiheuttaa nopeasti näkyviä jälkiä mustaan pintaan - saatika meidän kylpyhuoneen huokoisiin lattialaattoihin, joista osa on jo pysyvästi tahriintunut. Haloo pahvit.

Näkemänne valkoiset tahrat lattiassa eivät siis tarkoita sitä, etten olisi viitsinyt putsata huonetta ennen kuvien ottoa. Ne on kalkkiläikkiä. Tai maaliroiskeita siltä samalta kertaa, kun edellinen asukas teki itse, säästi ja oli vieläpä erittäin huolimaton.

 

 

Mielipiteitä jakava ominaisuus on suihkun lasiseinä. Se on tavallaan ihan kiva, mutta tavallaan... kill me now. Lienee sanomattakin selvää, että F:n mielestä se on siisteintä ikinä. Onneksi siinä ei sentään näy kalkkikerääntymät juuri lainkaan, eli pointsit siitä.

Olen metsästänyt suihkuverhoa viimeiset kuukaudet. Taas niitä juttuja, kun vaan kuvittelet käveleväsi ekaan sisustusliikkeeseen ja ostavasi jonkun kivan. Tai ainakin löytäväsi sellaisen vartissa netistä. Ja pelkkää harmaata ja valkoista. Joka paikassa. Joo mä tiedän, skandityyli ja niin edelleen, mutta älkää unohtako ihmisiä, jotka kaipaavat piristysruisketta edellisen asukkaan suunnittelemaan depressiovessaan.

Viimein löysin riittävän hyvän H&M Homen alesta kympillä. Nyt sentään katseeni osuu kylppärissä ekana siihen, ei kaikkeen risaan.

 

 

Kylppärin parhaita puolia ovat luonnollisesti sen koko ja runsas säilytystila. Myös ikkuna ja sen edessä olevat syvennykset ovat mieleeni. Pesukone sijaitsee meillä ainakin toistaiseksi keittiössä.

Pyykkikori on edelleen ihana. Siihen voipi tutustua paremmin täällä, jos ei jo ole.

Huoneen kapeassa nurkkauksessa on useita lasihyllyjä (lasia, miksi taas?). Niille olen metsästänyt sopivia, tyylikkäitä säilytyspurkkeja vähintään yhtä kuumeisesti kuin suihkuverhoa, muttei löydy. Tai sitten maksaa miljardin. Tällä hetkellä mennään siis sekalaisten korien ja nyssyköiden kaoottisella kombinaatiolla.

 

 

Viimeisempänä, muttei vähäisimpänä: liimatahriintunut peili.

Jos ei jo valmiiksi ollut vakuuttunut edeltäjiemme remppataidoista ja huolellisesta kädenjäljestä, niin nyt on. Peili tulee varmasti olemaan ensimmäisiä fiksattavia asioita huoneessa.

 

 

Tällä hetkellä pohdimme kylpyhuoneen kohtaloa. Sen remppaus maksaa maltaita ja saattaisi vaatia radikaalejakin ratkaisumuutoksia, jos sen kimppuun nyt käytäisiin. Joten tekisi mieli säästää rahaa. Toisaalta - halutaan joka tapauksessa päivittää se kauniiseen, vaaleaan, moderniin kuntoon ennen asunnon myyntiä eteenpäin, joten olisi kiva itsekin päästä nauttimaan tuotoksesta mahdollisimman pitkään.

Veikkaan, että korjataan eniten häiritsevä peiliasia lähitulevaisuudessa ja suoritetaan kattava remontti ehkäpä noin vuoden säteeellä. Kyllä tuota jonkin aikaa kestää vielä katsoa.

 

---

The current state of our bathroom.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

BLOGIPOLKU

BLOGIT.FI

Ladataan...
Nørrebro Summers

Sisustushommat etenee hitaasti, mutta varmasti. Nyt tuntuu taas siltä, että suurempia harppauksia ei olla otettu hetkeen - toisaalta parin tärkeän huonekalun hankinta on edistynyt, eli juttuja tapahtuu. Ehkä maailman turhauttavin asia tällä hetkellä on perhanan toimitusajat. Ai miten niin sohvapöydän tai eteisen lipaston toimittamisessa menee kuusi viikkoa?

Olen niin kärsimätöntä sorttia, että moiset aikataulut saa mut harkitsemaan ostosta todella tarkasti ja kääntämään jokaikisen kiven nopeammin saatavilla olevaa vaihtoehtoa etsien. Joka saattaa tarkoittaa sitä, ettei mitään muita vaihtiksia löydy, tilataan alkuperäinen huonekalu parin viikon päästä ja näin ollen venyykin odotusaika kuuden sijasta kahdeksaan viikkoon.

Oh well. Ekan maailman luksusongelmiahan nämä.

 

Oho, erkkerin sohvan pinkki kauhtana on poissa ja tilalla siniharmaa.

 

Meillä juhlitaan tänään epävirallisia epätupareita pienellä porukalla, edelleen oon hyvillä mielin varsinaisten tupareiden perumisesta tässä kohtaa. Kiva nähdä kavereita ja saada sekalainen sakki samaan aikaan kyläilemään. Hauskaa tulee varmasti.

Mä olen vaivihkaa viimeisen viikon aikana työstänyt kämppää entistä kotoisampaan kuntoon ja hionut pieniä yksityiskohtia. En tupareita varten vaan ihka aidosti siitä syystä, että aikaa oli etenkin viime viikonloppuna tavallista enemmän. Sopivasti tämä sisustus-spurtti sattui myös näiden juhlien alle, eli kaupan päälle tuli hieman valmiimpi koti. Jee.

 

 

Ikiliikkujamme, eli erkkerin tikashyllyn järjestys, on vaihtunut jälleen kerran. En osaa nähtävästi mitenkään päättää mikä järjestys olisi hyvä. Enkä ole edelleenkään varma siitä, onko hylly jäämässä tuohon paikkaan tai asuntoon ylipäätään. Ainakin se on osoittautunut muuntautumiskykyiseksi, joten pointsit siitä.

 

 

Kenties epämääräisin uusi harrastukseni on kaktusten istuttelu rykelmiin. Joo se on nykyään harrastukseni. Sain poikkikselta yllä olevissa kuvissa koreilevat minikaktukset synttäripäivänä ja luovuudenpuuskassani istutin ne kirpparilöytö-kahvikuppiin. Toivon ja rukoilen, että nuo selviävät muutosta.

 

 

Sama tapahtui muillekin kaktuksille, joista kaksi jakoivat ruukun jo aiemmin. Nyt on alla kivempi astia ja kolmas kaveri. Ripottelin kodinhengetärpäissäni mullan päälle vieläpä ohuen kerroksen soraa, jotta näyttäisi nätimmältä. Tämä viidakko sijaitsee kylppärissä, koska pakkohan sielläkin on lukuisia viherkasveja säilyttää.

 

Oon jo useita päiviä etsiskellyt tuota naulakosta roikkuvaa villatakkia. Vasta tästä kuvasta sen bongasin postausta oikolukiessani. Seniili mikä seniili (mutten kylmissäni enää).

 

Keittiö ei usein blogissa vilahtele, koska se on edellisen asukkaan jäljiltä raihnainen ja meidän jäljiltä sotkuinen. Viihtyvyyttä ei varsinaisesti lisää se, että siellä sijaitsee taloutemme ainoa naulakko ja näin ollen huone toimii myös eteisenä.

Olen kuitenkin epätoivoisesti koittanut saada kyökkiä edes vähän söpömmäksi pienillä yksityiskohdilla.

Tällä hetkellä on pohdinnassa muuten se, tehdäänkö jo lähitulevaisuudessa keittiön täysremppa vai sinnitelläänkö jonkin aikaa vanhalla. Itse kallistun remontoinnin puolelle, mutta taloudellinen järjen äänemme F on toista mieltä. Katsotaan siis kumpi voittaa.

 

 

Keittiön materiaalivalinnat ovat edellisen asukkaan jäljiltä suorastaan tragikoomiset. Mustissa tasoissa näkyy jokainen tahra todellä hyvin ja Tanskan runsaskalkkinen vesi ei sekään auta asiaa. Lisäksi jokaiselta neliömetriltä löytyy jotakin pinttynyttä tai risaa, näkee selvästi että remontti on tehty itse ja säästetty rahaa.

Mulle kotona tärkeintä on yleinen siisteys ja viihtyvyys sekä kivat yksityiskohdat paikoissa, joissa mä eniten hengaan. Ei liene sattumaa, että mun reviirini olohuone on jo lähes viimeistelty ja lähinnä F:n datausalueena toimiva ruokahuone ammottaa vielä kolkkona. Onneksi mikään kiire ei ole minnekään ja voidaan rauhassa sisustaa ja fiksailla.

Ihanaa viikonloppua kaikille, pus <3

---

It's all in the details.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

BLOGLOVIN'

BLOGIPOLKU

BLOGIT.FI

Ladataan...
Nørrebro Summers

Niin kätevä kuin kenkälaatikon kokoinen makkarin nurkassa tönöttävä tilapäinen pyykkikorimme onkin ollut, oon tässä katsellut sille seuraajaa. Aiemmassa muutossa oon onnistunut hävittämään yhden edellisistä pyykkikoreistani, joka oli paitsi söpö, myös suuri ja kannellinen - tai kenties se hajosi kovassa käytössä ja päätyi roskiin. Oon kokenut jo pidemmän aikaa kaipuuta kunnollista pyykkikoria kohtaan ja tiesin, että olen valmis sellaiseen myös panostamaan. Ja mikä tärkeintä: odottamaan sopivan osumista kohdalle.

Viikonloppuna bongasin African Touch -nimisen liikkeen ikkunassa täydellisen korin ja eilen kävinkin jo sen mukaani noukkimassa. Kori on tehty Senegalissa käsityönä ja ihanat myyjät liikkeessä kertoivat, että ostamalla tuen paikallista työtä ja perheitä. Tykkään ajatuksesta, että edes pienillä teoilla tulee täällä ekan maailman kuplassa autettua muita oman shoppailun lomassa.

Ja itselleni sain ihanan pyykkikorin.

 

 

Kori kävi olkkarin puolella vain poseeraamassa ja siirtyi sitten kylppäriin omalle paikalleen. Pieniä voiton hetkiä muutto- ja sisustushässäkässä; sain yhden kaaosnurkan järjestettyä puolessa minuutissa, kun pyykkikasa siirtyi koppaansa kylppäriin.

Nyt kun joku vielä tekisi kylppäriin täysrempan...

 

 

LUE MYÖS NÄMÄ:

Rönsyilevän sisustajan tunnustukset

Uusi lampputulokas: Ikean Antifoni

Luovuutta arkeen: Homebook

---

I bought a laundry basket.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Pages