Kun kemialliset aurinkosuojat alkoivat mietityttää

Jokin aikaa sitten monen lehden nettisivut valtasivat otsikot kemiallisten aurinkosuojien terveysvaikutuksista ja siitä kuinka niiden ainesosat imeytyvät verenkiertoon. Aloin lueskella juttuja aika kriittisellä asenteella ja ajatuksella: ”kylläpä on nyt taas vedetty mutkat suoriksi”, mutta tutustuessani aiheeseen ja itse juttujen ilmestymisen aiheuttaneeseen tutkimukseen sain huomata, ettei raflaavat otsikot olleetkaan ihan tuulesta temmattuja. Ja tämä kaikki laittoi mut miettimään omaa aurinkovoiteideni käyttöä.

Jutuissa kerrottiin uudesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan kemiallisten aurinkosuojien ainesosat imeytyvät verenkiertoon ja arvot pysyvät koholla vielä 24 tuntia käytön jälkeen. Tutkimustulokset eivät sinänsä paljastaneet kauheasti uutta: aiemmin kemiallisten aurinkosuojien ainesosien on huomattu imeytyvät myös äidinmaitoon. Mutta kun tätä painettiin parin päivän ajan joka tuutista, sai asia minutkin mietteliääksi. Kannattaisiko kemialliset suojat vaihtaa fysikaalisiin?

fysikaalinen aurinkosuoja

Fysikaaliset vs. kemialliset aurinkosuojat

Kemiallisten ja fysikaalisten suojien ero on siinä, että kemialliset aurinkosuojat imeytyvät ihoon ja muuttavat UV-säteet kemiallisesti lämmöksi. Fysikaaliset suojat taas jäävät ihon pinnalle ja toimivat kuin peili heijastaen säteet pois iholta. Kemiallista suojaa pitääkin levittää iholle jo tovi ennen aurinkoon astumista, fysikaalisen suojan käynnistymistä ei tarvitse tällä tavoin odottaa.

Fysikaalisissa suojissa teho perustuu mm. sinkki- ja titaanioksidiin, kemiallisissa avobentsoniin, oksibentsoniin, ekamsuliin ja oktokryleeniin. Fysikaaliset suojat suojaavat aina sekä UVB- että UVA-säteiltä, kemiallisissa suojissa tämä asia pitää aina tsekata erikseen (Aurinkosuojatuotteiden UVA-suoja).

Tosin mineraalipitoiset fysikaaliset suojat pitää pestä iholta tarkemmin ja tehokkaammin pois kuin kemialliset. Tähän käyvät öljypohjaiset tuotteet ja kevyt kuorinta.

Kannattaako huolestua?

Muistan joskus lukeneeni, että THL:n tutkija kehotti kaikkia miettimään omaa kemikaalikuormaansa. Nyky-yhteiskunnassa kemikaaleja käytetään aiempaa enemmän ja yksittäinen ihminen myös altistuu niille kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Olen itsekin alkanut kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kotona käyttämiini esineisiin ja puhdistusaineisiin. Olen vaihtanut muoviset säilytysrasiat ja juomapullot lasisiin, pesuaineet astetta luonnollisempiin ja yritän vältellä muovinpehmentimiä. En pidä itseäni mitenkään hurahtaneena, vain vähän tietoisempana. Ja varsinkin, jos tässä haluaisi lähivuosina yrittää lisääntyä, pitää näitä asioita miettiä entistäkin tarkemmin. Täytyy myös muistaa että lapsille suositellaan käytettäväksi vain fysikaalisia aurinkosuojavoiteita.

fysikaalinen aurinkosuoja

Siksi olen itse vaihtanut melkein kokonaan kemialliset suojani fysikaalisiin. Koska, miksi ei? Käytän edelleen kemiallisia, jos ne sattuvat käteeni osumaan, enkä tietysti välttele niitä kokonaan, mutta olen alkanut ainakin vähentää niiden käyttöä ja vaihtanut purkit toisiin. Fysikaalisia aurinkosuojavoiteita valmistavat Alga Maris, Mossa ja Madára ovat siis olleet jo kovassa käytössä biitsillä. Ja hei, pysy kuulolla, kohta sullakin voi olla! 😉

Mutta ei ole syytä paniikkiin. Monet lääkärit toppuuttelivat ihmisiä tämän tutkimuksen julkaisun jälkeen ja muistuttivat, että todellinen vihollinen on aurinko. Pahempi juttu on siis se, että tämän tutkimuksen perusteella moni voi jättää aurinkosuojavoiteen kokonaan käyttämättä. Se on ihan vihoviimeistä! Auringon haitat ovat kiistattomat (Suomessa ihosyöpien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti), kemiallisten aurinkosuojavoiteiden käytön haitoille taas ei ole selkeää näyttöä. Eli muista suojautua!

Mitä mietteitä tämä on teissä herättänyt?

Aiheesta lisää: Ilta-Sanomat, Yle, MTV

Kommentit (4)
  1. Moikka Erika!

    Kiitos siitä, että olet kirjoittanut tärkeitä postauksia aurinkosuojan tärkeydestä. Tässä postauksessa kuitenkin korvaani särähti tuo, että kosmetiikkaan lisätyt uv-filtterit imeytyisivät amerikkalaistutkimuksen mukaan verenkiertoon. Suomi on kuitenkin EU-maa ja meitä koskee sama lainsäädäntö kosmetiikan suhteen kuin muitakin EU-maita, mikä taas joiltain osin poikkeaa rapakontakaisesta lainsäädännöstä, mutta sen varmaan tiedätkin.

    EU:n kosmetiikkalainsäädännön mukaan kosmetiikkavalmiste tai siinä käytetyt ainesosat (edes nanopartikkelit) _eivät saa_ imeytyä verenkiertoon. Jos jotain imeytyy, niin silloin puhutaan kosmetiikan sijaan lääkevalmisteesta, mitä aurinkovoiteet eivät ole. Tällä kommentilla ei ole tarkoituksena nyt mitenkään puolustella kemiallisia uv-filttereitä (koska fysikaaliset filtterit ovat ihan ympäristönkin kannalta parempi valinta ja mielestäni tähän asiaan kannattaisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota aurinkosuojaa valitessa), vaan korjata hieman faktoja.

    Mukavaa kesän jatkoa sulle! 🙂

    1. Keskustelin tästä Ostolakossa-blogin Virven kanssa, joka tietää lainsäädännöstä enemmän. Hän kertoi, ettei laissa taideta suoraan määrittää, ettei mitään saisi mennä verenkiertoon, meneväthän sinne eteeriset öljytkin. Ja EU:ssa myytävissä aurinkosuojatuotteissa on noita ihan samoja ainesosia, mitä jenkkienkin voiteissa. Tuote on EU:n lainsäädännön mukaan täytynyt todeta turvalliseksi käyttäjälleen, enkä epäile etteivätkö kemialliset suojat sitä olisi. Siksi mäkin tosiaan jatkan kemiallisten käyttöä, mutta aion kyllä suurimman osan korvata fysikaalisilla. Koska, miksipä ei 🙂

      Hän muuten oli kirjoittanut tästä samaisesta aiheesta: https://blogit.terve.fi/ostolakossa/voiko-aurinkosuoja-imeytya-verenkiertoon

  2. Juuri vähän aikaa sitten työkaverini kertoi Appista, jolla voi tsekata tuotteiden (ruoka, kosmetiikka) sisältöä viivakoodin perusteella (nimeltään Yuka, toimii ainakin Belgiassa), eli tuote saa pisteytyksen 0-100 sen perusteella että miten haitallisia ainesosia se sisältää.
    Eilen sitten tutkailin meidän aurinkorasvojen osalta… ja kauhistuin. Apteekista ostetut tuotteet sai tosi huonot pisteet! Yksi lapsille tarkoitettu suihke ei saanut yhtään pistettä, eli se lähti samantien roskiin. Mutta järkeilin kuitenkin, että parempi laittaa rasvaa suojaksi, kuin lähteä lapsen kanssa ulos ilman mitään kertoimia…

    1. Myös Cosmethics on sopiva sovellut ainesosalistojen tarkkailuun, mutta pitää tietysti itse tietää, mitä haluaa vältellä 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *