Kirkko on rikkaita ja menestyviä varten

Oisko tulta?

Onko se suomalaista, vai luterilaista vai mitä se on, että hyvät asiat pitää yrittää kääntää kohti kurjuutta kirkollisessa keskustelussa? Jos joku päättää kirjoittaa vaikka siitä kuinka iloinen hän on saadessaan ensi kuussa 1000€ veronpalautusta, niin heti kohta joku kommentoi, että kuinka kehtaat kirjoittaa noin, kun niin monilla on nälkä ja puute ja köyhyys ja kurjuus ja hätä.

Tai jos kirjoitat onnesta soikeaa vauvablogia tuoreena äitinä, joku tulee varmasti sanomaan, että eikö kukaan kirkossa enää muista lapsettomia. Välillä tuntuu, että ihmiset tulevat tieten tahtoen vain pettymään, pahoittamaan mielensä ja ymmärtämään väärin, koska se on jokin sisäänrakennettu käyttäytymiskoodi kirkossa.

Kuulen  joskus ihmisten kysyvän papilta lupaa olla murheellinen jostain oman elämän vastoinkäymisestä. Sanotaan vaikka, että jotakuta harmittaa, että hänellä on todettu keliakia ja enää ei saa syödä kaikkea, mitä tahtoisi. Mutta aprikoidaan sitten, että onkohan minulla lupa edes harmistua tällaisesta, kun pitäisi varmasti aina muistaa, että monilla ei ole ruokaa ollenkaan. Aina on jossain joku, jolla menee vielä huonommin ja hänen asioitten pitäisi olla meillä taukoamatta mielessämme.

Kirkon pitää olla heikkojen ja hädänalaisten puolustaja. Mutta kirkon tulee olla paikka myös rikkaille, kauniille, onnellisille, terveille, rakastuneille ja menestyville. Kirkossa pitää olla tilaa puheelle siitä mikä on hyvin, siitä mistä olemme kiitollisia ja siitä mitä haluaisimme elämässämme vaalia. Sillä siitä mikä on hyvin, tulee valo pimeään.

Kerro mistä sinä olet tänään onnellinen tai kiitollinen!

 

Ai niin, muista käydä täällä esittämässä kysymyksiä meidän tulevaa joulukalenteria varten.

Kommentit

Nanna H.
Oisko tulta?

Minä olen tänään kiitollinen siitä, että minulla on hyvä puoliso, jonka kanssa katson kohta elokuvaa sohvalla ja me syödään itseleivottua perunarieskaa.

Matteus
Oisko tulta?

Kiitos kaikista ihanista värikkäistä sivellinkärkisistä tussikynistä, makeista herkuista ja hyvistä viineistä! Kyllä ystävät ja perhe myös ihan mukavia toisinaan ovat.

Suon laidalta

Sain tänään tehdä mielenkiintoisen haastattelun ja kuulla, että sain hakemani työtehtävän. Olen lähdössä ystäväni kanssa teatteriin, ja huomenna saan viettää aikaa rakkaani kanssa. Ylihuomenna juhlin kuopukseni syntymäpäiviä. Rakkaus, ystävyys, työ - kaikista kiitän!

Hemuli
Oisko tulta?

Olen onnellinen, että lähden kahden viikon päästä lomalle aurinkoon.

Kiitollinen (Ei varmistettu)

Olen kiitollinen siitä, että olen terve, mun rakkaani ovat terveitä eikä meillä ole taloudellisia huolia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitän perheestäni ja kodistani, työtovereista ja ystävistä. Pizzasta ja kekseistä :)

Juudas (Ei varmistettu)

Löytyi kiva asunto. On hyviä ystäviä. Viikonloppuna Rukalle. Tulevaisuus on tuntematon ja jännittävä.

Tää onnea on

Tänään olin onnellinen  mahdollisuudesta tehdä lyhennettyä työviikkoa ja nauttia vapaapäivästä keskellä viikkoa. Sen myötä olin onnellinen pitkästä , kiireettömästä kävelylenkistä koiran kanssa, koirasta ja luonnonläheisestä asuinpaikasta. Ja liikuntakyvystä, sitäkään ei ihan kaikilla ole. Ja pihasta, jota haravoida, ja Fazerin luumupitkosta, joka ei ollut vielä kaupasta loppu niin kuin monena vuonna joulun alla on käy.

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen kiitollinen siitä että tämä elämä päättyy kerran ;) Jeesuksen sovitustyöstä iloitsen, ystävistä, siitä terveydestä mitä tällä hetkellä on sekä ihan arkisista jutuista. Mutta samaan hengenvetoon, chisua lainaten: "mun koti ei oo täällä"..

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen kiitollinen työstä ja siitä, että työpaikalla ollaan valmiita joustamaan. Kiitos myös harrastusmahdollisuudesta ja siitä, että epävarmuudessanikin tiedän Jumalan olevan kanssani. Olen kiitollinen perheestä ja kummilapsista, ystävistä ja terveydestä. Olen kiitollinen myös siitä, että pikkuhiljaa opettelen rakastamaan itseäni, ja minusta tuntuu, että Jumala hoivaa tällä kivisellä matkalla. Emme ole yksin koskaan :)

Maahiska (Ei varmistettu) http://www.maahiska.blogspot.fi

Olen tänään onnellinen siitä, että ehkä pystyn kiipeämään yläkertaan. Eilen en pystynyt. Olen onnellinen perheestäni (vaikka he sotkivatkin eilen olohuoneen eivätkä siivonneet jälkiään, olin niin onnellinen kuullessani lasteni nauravan ja heittelevän sanaleikkejä toisilleen) ja rakastavasta puolisostani. Olen onnellinen siitä, että hänellä on tänäänkin töitä. Olen onnellinen siitäkin että talon rossipohjan uusi eristys tuntuu toimivan - täällä pystyy kulkemaan ilman villasukkia pikkuasioilla esim yöllä! Olen onnellinen siitä että minulla on käytössäni neljä hyvää kyynärsauvaa, omat ja lainasauvat - monilla ei ole yhtään vaikka olisi tarpeen. Olen iloinen aamurukouksesta, Optinan isien rukous sielunrauhaksi asettuu sydämeen ja tuo suuren rauhan. Olen onnellinen siitä että sairauksistani ja vaikeuksistani huolimatta olen yhä onnellinen.!

Köyhistä ja rikkaista vielä; lapsi pohti taannoin ääneen erästä näkemäänsä miestä:"Sillä oli hieno puku ja valkoiset hampaat, se ei varmaan ollu ortodoksi!" :D

Hyvää hiipivän talven aamua kaikille!

Ulla O.
Oisko tulta?

Mä olen aina onnellinen kyvystäni nauraa. Siitä olen kiitollinen, että löydän itseni tilanteista, joissa on ihmisiä, joiden kanssa nauraa :D

merjak (Ei varmistettu)

Olen onnellinen pienestä perheestäni, tänään valmistuneesta virkatusta liivistä, kahden viikon kuluttua lähellä olevasta lomamatkasta, kiireettömyydestä, auringon säteistä.

MinnaT
matkoja eri planeetoille

Mä oon tosi kiitollinen, että saan olla mukana tässä blogiporukassa ;) ja siitä, että saan tämän lisäksi tehdä muutenkin mielekästä työtä. Mun perhe on kans tosi kiva.

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen tanaan(kin ) onnellinen! Joulu on pian ovella ( tai ainakin jo kaupoissa ja marketeissa) , pimeasta loppusyksysta voi nauttia illalla kynttiloiden valossa ja teekupin aaressa lampoisena kotona.. :) ja ihan kohtahan on taas viikonloppu!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos tästä blogista! Olen kyllä kiitollinen monesta asiasta, mutta nyt tänne haluan sanoa tän - ja tää palaute on kaikille tän blogin kirjoittajille! - että kiitos kun kirjoitatte aitoja tekstejä. Uskallatte sanoa asioita niiden oikeilla nimillä, joista kirkossa usein puhutaan kiertoilmaisuin ja korulausein. Tää blogi on myös yksi tapa hoitaa omaa suhdetta Jumalaan. Monesti löydän täältä jonkun ajatuksen, joka kirvoittaa toisen ajatuksen ja kolmannen ja lopulta huomaan rukoilevani jonkun asian puolesta. Ja tän blogin tekstit puhuttelee lähes joka kerta, kirkossa kuulemani saarnat vain ehkä joka neljäs kerta. Joten kiitos.
Ja mitä tähän blogitekstiin tulee, niin aamen! Oon niin monta kertaa miettiny sitä tuolla nuorisotyötä tehdessä ja muutenkin, että mikä hitto siinä oikein on, ettei saa olla onnellinen sillon kun siihen on syytä ja toisaalta miksi surullinen saa olla vasta sitten kun maailma on kertakaikkiaan romahtanut. Aina pitäisi vaan muistaa se, että jollain on asiat huonommin, en saa loukata häntä. Ohhoi. Rakkauden kaksoiskäskykin kehottaa rakastamaan myös itseä, ja rakkauteen kuuluu ilossa iloitseminen ja surussa sureminen.

Miia (Ei varmistettu) http://jademama.wordpress.com

Olen onnellinen lääketieteestä, joka auttaa meitä vauvatoiveissamme. Olen onnellinen siitä, että saan asua Suomessa, jossa saa käydä lapsen kanssa neuvolassa ja puhua asioista, jotka mieltä askarruttavat. Olen kiitollinen tasa-arvosta, siitä, että saan olla töissä siellä missä olen ilman, että katsotaan kieroon :)
Olen kiitollinen perheestäni, sisaruksistani, tuuristani, siitä, että olen löytänyt kirkon.
Näitä asioita löytyy niin kovin monta! Harmi, että se arki pyörii harvemmin näiden hyvin olevien asioiden parissa, vaan useimmiten mietitään vain sitä mikä ei onnistu.

Marjoh (Ei varmistettu)

Tai petytään, ymmärretään väärin tai pahoitetaan mieli, koska se on kulttuurimme (?) tapa, opittua - verrata itseään muihin, ajatella, että olen huonompi, surkeampi tai onnettomampi kuin tuo, joka hehkuttaa. Tai ainakin tunnen sellaisen, joten olisi parempi pitää pienempää meteliä.

Onnellisuus lisääntyy siitä puhumalla, hehkuttamalla ja suhtautumalla asioihin positiivisesti, jos aihetta on. Ja surulle, murheelle ja läsnäolle niissäkin on omat olemisen tapansa.

Olen kiitollinen mm. siitä, että olemme muuttamassa aivan uskomattoman ihanaan taloon, että talo löysi meidät, kiitollinen siitä, että edes yritämme parhaamme mukaan selvitä muutosta ehjin nahoin.

Meri-Anna
Oisko tulta?

Mä olen niin onnellinen siitä, että mä pääsin kotiin perheeni luo monen päivän reissulta. Sielläkin oli ihan kivaa, mutta flunssa iski. Parasta oli, kun kotiin päästessäni pääsin suoraan nukkumaan lapset kainalossani. Nyt olen onnellinen hiljaisesta hetkestä ja näistä postauksista, joista tulee niin hyvä mieli.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei kärsivien kurjuuteensa harvoin saama "valo" ole peräisin hyväosaisten ilonaiheista. Kärsivät auttavat toinen toisiaan, hyväosaiset vaalivat omaa iloaan; näin se vain useimmiten menee, valitettavasti.

"Kirkko on rikkaita ja menestyviä varten"

Aamen. Näin se on, yhä enemmän. Kirkko pinnallistuu, siinä missä muukin yhteiskunta. Nyt se uskalletaan sanoa kirkosta käsinkin jo ääneen.

Jumala on hyväosaisten ja omassa elämässään mielekkyyttä kokevien egoistinen Jumala, joka ei enää vastaa kärsivien kärsimykseen mitenkään muuten kuin osoittamalla julmuutensa ja epäoikeudenmukaisuutensa elämässä - lohdutuksensa vain kirkonnaisten ja -miesten kauniissa puheissa. Ja hyväosaisten hyvinvoinnista kai pitäisi sitten onnettomienkin nykyisin "iloita" ja saada valoa... Yhä enemmän juuri tätä on nykyajan kristinusko.

Vierailija (Ei varmistettu)

...Niin, ollaan kiitollisia sitten vaikka siitä, että kirkko ilmaisee jatkossa entistä suoremmin oman, hiljalleen vesittyvän sanomansa. Ja siitä, etten toivottavasti elä enää jouluun.

Hemuli
Oisko tulta?

Nyt on tainneet kaksi edellistä Vierailijaa tahallaan tai tahattomasti ymmärtää kirjoituksen väärin. Siinä sanotaan provosoivan otsikon alla, että kirkko kuuluu ihan kaikille, niin heikko- kuin huono-osaisille. Kirkko suree surevien kanssa ja iloitsee iloitsevien kanssa. Tämä kirjoitus on sitä iloitsemista.

Tämän kirjoituksen ohella kirkossa, seurakunnissa tehdään päivittäin diakonia- ja -sielunhoitotyötä - aineellista ja aineetonta, ruoka-apua, kuuntelemista, apua taloustilanteen ratkaisemisessa, sururyhmiä.

Jos tarvitsee kuuntelijaa verkossa, niin kannattaa kokeilla esimerkiksi Kirkon chattia.

Muita keskustelutukikanavia löytää täältä.

Kirkon auttamistyöstä löytyy lisää tietoa täältä.

Hemuli
Oisko tulta?

...niin heikko- kuin hyväosaisille... piti sanoa. :)

Nanna H.
Oisko tulta?

Samaa piti sanomani, että nyt on käynyt juuri niin, että on tultu tieten tahtoen ymmärtämään väärin. En minä missään kohtaa sanonut, että rikkaitten onnen pitäisi tuoda valoa köyhän elämään. Ei Björn Wahlroosin rahat minua lämmitä. Mutta totta on myös se, että kyllä minä saan valoa elämääni, jos ystäviäni onnistaa elämässä. Eli kyllä ihminen usein voi ammentaa onnea myös toisten onnesta. 

Tässä ketjussa on kiitetty paljosta, mutta kukaan ei ole kiittänyt rikkaudesta. Tavallisista asioista ihmiset kiittävät, perheestä, rakkaudesta, ruuasta, kodista, työstä, kohenevasta terveydestä. Ja kiitollisuus kaikesta tästä tulee myös sen ymmärtämisestä, että ruoka, koti, terveys ja työ eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Kun ihminen on masentunut, hän ei näe valoa missään. Ei omassa elämässään, ei ympäröivässä maailmassa. Masentuneen ihmisen puheelta kuulostaa toive siitä, että ei elä jouluun saakka. Toivon, että viimeisin vierailija osaisi myös hakea apua tähän tilanteeseen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Avut on jo haettu, pitkällisesti, ja tulos on tässä...

En myöskään oikein tiedä, mitä eroa lopulta on sillä, kiitetäänkö ja saarnataanko vaikka kirkossa (tai jossain muualla) materiaalista vai henkistä hyväosaisuutta. Rakkaus tai ilontunteet tuntuvat jakautuvan tässä maailmassa oikeastaan ihan yhtä "oikeudenmukaisesti" ja tasaisesti kuin rahakin. Yhtä hyviä "jumalia" molemmat?

Onko masentuneen ihmisen näkökulma maailmaan ja puhe siitä sitten yleensä harhaantunutta ja terveen ja hyvinvoivan oikeellista, en tiedä. Voisin olla toista mieltä...

En jaksa enkä halua olla yhtään "positiivisempi" kuin olen, varsinkaan pelkän positiivisuuden vuoksi. Se olisi hyvin teennäistä. Kirjoitin osin tahallani, osin ****uunnuksissani niin kuin kirjoitin. Siinähän jotain ajatuksia, soraäänisiä. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen onnellinen tänään siitä, että opinnäytetyöni etenee erinomaisesti. Lisäksi olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut olla nyt 3päivää ilman selkäkipuja ilman kipulääkkeitä. Olen kuitenkin 8 vuotta syönyt kipulääkkeitä ja kärsinyt ainakin 5 vuotta jokapäiväisestä kivusta. (ikää minulla on nyt 23)

Tuulis (Ei varmistettu)

Tästä on pakko tykätä. Vaikka olenkin itse agnostikko, en voisi olla enempää samaa mieltä tästä asiasta.

Nanna H.
Oisko tulta?

Virailija 17.11. klo 17.57, en sanoisi, että masentuneen kuva maailmasta on sen oikeampi tai väärempi kuin onnellisen. Eihän kukaan voi väittää toisen tunnetta ja kokemusta jostain oikeammaksi kuin toisen. Lasissa on aivan yhtä paljon vettä, vaikka toinen näkee sen puoli täytenä ja toinen puoli tyhjänä. Positiivinen ei tarvitse olla näyttelemällä ja pelkän positiivisuuden vuoksi.

Kukaan ei ole täydellisen onnellinen, vaan vastoinkäymisiä ja pettymyksiä tulee kaikille. Toisille vaan ikävä kyllä enemmän kuin toisille. Mutta yleensä ihminen, jota on kohdannut jokin suru tai murhe, pystyy näkemään kuitenkin hyviä ja valoisia asioita jossain päin elämäänsä. Mutta täysin masentunut ihminen näkee kaikkialla mustaa. Syvässä masennuksessa ihminen ei enää edes itke. Tarkoittaako se, että ei näe valoa sitä, että valoa ei ole missään?

Nanna H.
Oisko tulta?

Minä olen kiitollinen kaikista näistä kiitoksista ja ilon aiheista, jotka ovat viikon aikana tulleet tähän ketjuun. Toivottavasti jokainen saa säilyttää sen hyvän, mistä on elämässään onnellinen. Aamen.

(Ei varmistettu)

No hyvä.

"Tarkoittaako se, että ei näe valoa sitä, että valoa ei ole missään?"

Riippuu varmaan, kenen näkökulmasta katsoo. Entä tarkoittaako se, että ei näe valotonta pimeyttä missään, sitä, että se ei olisi joidenkin toisten osa?

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä olen kiitollinen kaikista täysin masentuneista ihmisistä, jotka muistuttavat olemassaolollaan, että elämä ei ole sitä, miksi hyväosaiset sen tahtovat määritellä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tänään olen onnellinen että saan kulkea vielä kahdella jalalla kun on niin kaunista ,ja uutta puhdasta lunta ulkona, kotini on lähellä luontoa ...olen nähnyt jo punatulkkujakin ...ja mikä parasta ,tiedän että Luojalla on rauhan ajatukset meitä kohtaan ja Hän mielellään kuuntelee meidän rukouksiamme. Siunausta t. vierailija

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos flunssasta. Miten ihanaa istua viikonpäivät kotona eikä huolehtia mistään.

Matteus
Oisko tulta?

Toivotan silti pikaista paranemista! ;)

Kommentoi