#NewYearsDay

 

Hupsista! Niin siinä vain kävi että parin viikon kirjoitustauko venyi puoleen vuoteen. Voitte siis arvata järkytykseni, kun yhtäkkiä huomasin istuvani blogin hallintatyökalun edessä upouusi artikkeli -osio avoimena. Syytän eilisten uv-bileiden jälkihuumaa sekä uuden vuoden tuomaa kaikkivoipaista tunnetta siitä, kuinka mikä tahansa on mahdollista. Silmät sumentuvat kaikista ennennäkemättömistä mahdollisuuksista samalla kun muutoksen tuulet suhisevat korvakäytävissä. Rakastan vuoden alkua. Rakastan jokaista sekuntia. Ei hätää, tulen järkiini viimeistään tammikuun toisella viikolla, mutta antakaa anteeksi jos paistattelen tässä ”uuden elämän”viettelyksessä vielä hetken.

Siitä päästäänkin glitterinkuoruttamaa siltaa pitkin uuden vuoden lupauksiin. Teitkö sellaisia? Minulla on puhelimen notes appissa pitkä lista erilaisista toiveista vuodelle 2023, jonka deletoin eilen pois elämää häiritsemästä. Sen sijaan, että lähden muokkaamaan ulkonäköäni, persoonaani tai tapojani isolla kädellä, kirjoitin tilalle vain yhden lauseen. Rakastu epätäydellisyyteen! Voin sanoa että neuroottiselle perfektionistille, tuossakin on jo työnsarkaa koko vuodelle. Ja mikä parasta, se sopii kaikkiin elämäntilanteisiin. Voin soveltaa sitä töihin, harrastuksiin, parisuhteeseen, ystäviin…you name it!

Sen kunniaksi laitoin tämän postauksen pääkuvaksi tuon avantouintiteltan. Näin sen aiemmin autolla ohi ajaessani ja päätin ottaa siitä lähikuvan tänään kävelyllä. Kun pääsin tuolle sillalle, huomasin että joku oli ehtinyt töhriä muovin tägillä. Sekunnin sadasosan verran oli jo aikeissa luopua koko kuvaideasta, kunnes muistin tämän vuoden mottoni; rakastu epätäydellisyyteen! Ja nyt kun katson kuvaa isolta näytöltä, niin tuo tägi ei häiritse mua ollenkaan. Ihmismieli on kiehtova, vaikka itse sanonkin.

Perfektionisti meinasi nostaa rumaa päätään myös, kun huomasin kellon olevan kaksi ja stressaavani että koko päivä oli valunut hukkaan. Piti jälleen muistuttaa itseäni siitä, että vapaapäivänä aamiaisesta nauttiminen, joogahetki, kissan ylenpalttinen pussailu, kävelyretki luonnossa ja teehetki äidin luona sekä Netflixistä Wednesdayn katsominen parin jakson verran on ihan riittävä määrä ohjelmaa yhdelle päivälle. Nyt istun kirjoittamassa tätä blogipostausta (edelleen hieman järkyttynyt tästä heh) ja illalla ajattelin pestä pyykkiä ja nauttia eilisillan georgialaisesta ravintolasta noudettujen ruokien rääppiäisiä Witcherin Blood Origin kyytipoikana. Ja jos oikein villiksi rupean, niin liimaan kaikki Sephorasta haetut maskit kerralle nassuun, niin huomenna peilistä tuijottaa kosteutettu ja tasapainoinen yksilö.

Mainitsinko jo kuinka paljon rakastan uutta vuotta ja vuoden ensimmäisiä päiviä? Mutta hei nyt tärkeimpään. Mitä sinulle kuuluu rakas ystävä? Mitä olen missannut poissaoloni aikana?

Tätä kirjoittaessa soi: La La Land Cast – Another Day Of Sun

hyvinvointi ajattelin-tanaan tapahtumat-ja-juhlat oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *