Rakkautta ja Anarkiaa festarin suosikit


Suomen suurin elokuvafestivaali Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa järjestetään vuosittain syyskuussa. Vuonna 1988 perustettu tapahtuma esittelee ennakkoluulottomasti rohkeita, ristiriitaisia ja visuaalisesti häikäiseviä uusia elokuvia. Niin myös tänäkin vuonna, kun festivaali järjestettiin jo 34. kerran. Tänä vuonna ehdin katsomaan vain muutaman elokuvan, mutta onneksi valinnat osuivat jälleen kerran maaliin. Vaikka festivaali päättyykin sunnuntaina, niin alla olevat leffat kannattaa ehdottomasti poimia omalle katselulistalle.

Kuva: Alex Litvin

Relic

Asia mitä pelkään ehkä eniten tässä elämässä, on elää elämääni muistisairaana. Mummoni kärsi pahasta dementiasta ja koska asuimme eri maissa, voitte kuvitella kauhuni, kun saimme säännöllisesti puheluita sedältäni, aina kun mummoni löytyi taas kerran yöllä kadulta harhailemasta. Hän kärsi elämänsä loppuaikoina painajaisista, jossa hän kuvitteli jonkun jahtaavan häntä ja pakeni turvaan ulos. Kesällä tämä vielä menetteli, mutta talvisin Siperian pakkaset voivat olla kohtalokkaat. Onneksi hänet löydettiin aina muutaman tunnin sisällä.

Nuo kamalat muistot tulivat elävästi mieleeni, kun Relic pamahti valkokankaalle. Elokuvassa isoäiti Edna katoaa ja tytär Kay ((Emily Mortimer) sekä lapsenlapsi Sam (Bella Heathcote) saapuvat paikalle liittyäkseen mukaan etsintäpartioon. Asunnon tavarat viittaavaat etteivät asiat ole enää hetkeen olleet kunnossa. Kun isoäiti yllättäen ilmaantuukin täysin ehjänä paikalle, herääkin kysymys, onko kyse vain muistisairaan vanhuksen höpinöistä vai vaaniiko talon asukkaita joku muu uhka.

Australialais-japanilaisen Natalie Erika James esikoiselokuva on aivan mieletön, joka pitää otteessaan vavahduttavaan loppuun asti. Jamesin mieltymys japanilaiseen kauhuelokuvan genreen tulee hyvin selväksi, samoin hänen omakohtainen kokemuksensa muistisairaan omaisena elämisenä. Tämä elokuva jää mieleen.

Zola

Elokuva, jonka juonen ajattelisit olevan keksitty, ellei se olisi saanut alkunsa Aziah “Zola” Wellsin 148 twiitin saagasta reisille menneestä strippikeikasta. Tunnisteella #TheStory alkaa lauseella Haluatteko kuulla tarinan siitä, miksi minä ja tämä muija emme ole enää väleissä? Internet-kansa innostui, samoin elokuvaohjaajat. Ohjaaja Janicza Bravo on onnistunut luomaan niin viihdyttävän ja jännittävän kokonaisuuden, että katsoja paikoin unohtaa, että kyse on ihmiskaupan uhreista.

Päähenkilö Zola (Taylour Paige) tarjoilee ja strippaa sivutyönään. Eräänä päivänä hänen pöytäänsä istuu Stefani (Riley ”Elviksen lapsenlapsi”Keough), joka ehdottaa hänelle roadtrippiä Floridaan. Kiinnostaisiko Zolaa tienata monta tonnia yössä tanssimalla? Majoitukset ja ruoat tulevat kaupan päälle. Ja Zolaahan kiinnostaa. Päähenkilöltä tosin unohtuu, ettei ilmaisia lounaita ole olemassakaan. Viikonlopusta tuleekin varsinainen selviytymistaistelu. Pähkähullu, superhauska ja täysin absurdi leffa. Välillä unohtaa että nämä ihmiset elävät ihan oikeasti elämäänsä tuolla rapakon toisella puolella.

Mitä on ollut sun elokuvalistalla viime aikoina? Mitä suosittelet katsomaan?

Tätä kirjoittaessa soi: BTS feat. Megan Thee Stallion – Butter

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *