Se ensimmäinen

Okei, let’s go.

Olen aina tykännyt lukemisesta. Lapsena olin kirjastoauton vakioasiakas ja luin lähes koko lasten- ja nuortenosastojen tarjonnan (paitsi urheilukirjat, plaah). Haluaisin sanoa, että aikuistuttuani olisin enemmän less is more-tyyppiä joka lukee klassikoita niitä mietiskelen ja analysoiden, mutta totta puhuakseni makuni on aika basic. Keplerit, Ferrantet ja somessa trendaavat kirjat ovat valintani, ei Anna Karenina. Ehkä jonain päivänä. Lempikirjaani en osaa määrittää, se vaihtelee. Useimmat kirjat unohdan parin kuukauden jälkeen lukemisesta. Tänä vuonna paras lukemani kirja on Nathan Hillin Nix.

Sattuneesta syystä keväällä 2020 aikaa lukemiselle avautui yllättäen paljon. Koska blogin perustaminen oli nuorekasta, fresh ja aallonharjaa joskus vuonna 2005, on tämä sopiva aika al
oittaa new wave-bloggaaminen. En kuulu kirjakerhoon tai keskustele lukemistani kirjoista kovin aktiivisesti, ajattelin kirjoitella niistä tänne. Ja vähän muustakin, ehkä.

Kuvana on viimeksi lukemani kirja, Agatha Christien klassikko. Disclaimer: olen 28, en 78.

//Katariina

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *