Kuinka paljon iloa voi aurinko saada aikaan?

Kun synttäreitä oli juhlittu ja tarpeeks koulujuttui stressattu, oli aika suunnata Seattlen kautta San Franciscoon, missä mun ihana kaveri odotti mua ja kans toi mun uuden puhelimen! Eli olin superonnellinen ku vihdoinki pääs tsekkaa sähköpostii ja instagramii ja ottaa kuvii.

Tottakai just mun tsägällä ekana päivänä alkaa sataa. Koska enhän mä tietenkään saa tarpeeks sadetta kotona Bellinghamis. Anyways oli ihan huikeeta ja pyörittiin aika rutkasti kaupoissa yllättäen, Elisa oli superinnoissaan ku oli urban, victoria’s secret ja a&f.

San Francisco was beautiful even when it was raining. Ja meiän hostelli oli aika huikee, vaik illalla ulkona kävely oli semipelottavaa ku joka paikas oli ihmehörhöjä. Muuten sijainti oli huippu. Ja illalla oli ilmasta bissee hostellin kellaris, mikä oli aika jees. Kaikki oli lähellä. Ja aamulla ku vuokrattiin auto niin aurinko paisto ja kaikki oli täydellistä.

Elisa oli polttanu meille huikeit roadmixei ja samaan aikaan ku ajettiin Kalifornian läpi ikkunat alhaalla, ihailtiin maisemii ja mietin vaan et tän reissun tuun muistaa aina.

Ja vaikka ajomatkat oli pitkiä niin ne tuntu ajallisesti tosi lyhyiltä. Seura oli hyvää, ruoka nannaa, aurinko paisto ja joka paikassa näky sinistä taivasta. Jouduin lähettää viel pari koulumailii tien päältä, mut sekään ei haitannu ku hymyilytti vaan koko ajan.

Siin mini update. Laitan lisää pian! Ja apua vikaa viikkoa viedään Bellinghamissä. Nyt on jo ikävä kaikkii kavereita täällä. Mä oon ollu tosi onnekas. Vaikka en alunperin ollu niin innoissani siitä et muutan keskelle ei mitään ja tulee olee pimeetä ja sateista, niin mulla ei ois voinu käydä parempi tuuri. Mä oon saanu ihanii kavereita ja vaikka en tulis ikinä näkee niitä enään, niin tuun aina muistaa meiän kaikki yhteiset hetket ja mä oon onnellinen.

Terkkuja lumen keskelle!

-I