Ruoka- ja juomakulttuuri
Mä en todellakaan ole asiantuntija tässä aiheessa. Aiemmin aina ajattelin, että en ole nirso syöjä ja kaikki kelpaa mitä eteen tuodaan, niin kunnes saavuin Ranskaan. Aluksi intoa täynnä hain tuoretta patonkia melkein joka päivä. Uusi ruokia oli kiva maistella tai niin ajattelin. Ravintolassa on helppo valita tutunoloinen annos mutta kylässä ranskalaisessa perheessä tulee oikeasti esiin mitä täällä syödään. Toki perheitä on paljon erilaisia ja jokaiselle omat tapansa.
Huomasin, että joko musta on tullut nirso ruuan suhteen tai ranskalainen ruoka ei vaan ole mun juttu (ja nyt kaikki ketkä täällä asuu kauhistuu, että sanoin ton ääneen…).
Patonki. Sitä löytyy joka paikasta, aamusta iltaan, melkein aina täysin tuoreena. Se näkyy katukuvassa monella kädessä, usein siitä on jo pala haukattu. Me ostetaan patonkia oikeestaan vaan viikonloppu aamuisin. Ja koitetaan välillä ostaa moniviljasena ja saada vaihtelua vehnään. Patongin kavereita on croissant ja pain au chocolat (croissantin tyylinen ”suklaaleipä”). Tällä triolla pääsee pitkälle ja löytyy usein aamiaispöydistä. Ihania kaikki aina sillon tällöin. Ja niin mahtavaa, että saa tuoretta leipää heti aamusta jos vaan haluaa.
Juustot. Tähän en puutu muuten kun että jos se on ”homeessa” ja haisee mahdollisimman pahalle se on kuulemma hyvää. Meidän jääkaappi haisee usein ja juustolle on jo hankittu oma rasia, että ei nyt sitte kaikki ruuat haisi tältä ihanuudelta. Maistanut olen enkä halua enää uudestaan niin lähelle niitä juustoja mennä. Mulle kelpaa juusto mikä ei kuulemma ole juustoa kuten oltermannin tyyppiset juustot.
Juomat. Viiniä, viiniä, viiniä, otatko viiniä?
No en kiitos en pidä viinistä ja saan siitä päänsäryn. Miten ihmeessä joku ei voi pitää viinistä!? Mä nyt en juuri juo alkoholia muutenkaan mut viinistä en ole koskaa tykännyt. Täällä sitä sitte olis tarjolla enemmän kun paljon. Joka ruualla oma ja tarkkaan valittu. Yleistä on käydä iltaisin viinilasillisella ja enemmin juodaa viiniä kun olutta. Muutenkin alkoholi kuuluu ranskalaiseen kulttuuriin vahvasti mutta hyvin sivistyneesti. Toki osaavat ne täälläkin juoda ja tehdä typeryyksiä.
Kahvi. Kahvi tuli mun elämään vasta muutama vuosi sitten. Pikkuhiljaa kahviin tutustuin starbucksin kautta ja vähitellen maidon määrä väheni ja kahvin määrä kasvoi. Omasta mielestä join jo kunnon kahvia kunnes tutustuin paikalliseen kahviin. Yleensä en laita kahviin sokeria mutta täällä kyllä piti laittaa kun olis jäänyt muuten juomatta. Kahvi on vahvaa ja sitä juodaan pieni kuppi kerralla. Espresso on yleisin täällä juotu kahvi. Lähinnä lattea on café au lait eli maitokahvi tosin tätä ei aina listalla ole. Café créme on minulle mieluisin jos kahvia tilaan.
Leivokset. Ei valittamista. Kaikki käy ja maistuu. Suosikkeja on paljonkin ja aina on iso valikoima. Éclair tuulihattuleivos erilaisineen täytteineen toimii hyvin. Macaron on pieni oikein makea marenkileivos. Näitä ollaan enemmän tehty itse kuin ostettu valmiina. Eihän ne nyt ihan samalta vielä näytä mutta ylpeitä ollaan että näyttää edes sinnepäin oikealta. Erilaiset suklaaleivokset on mun avomiehen juttu ja mä taas rakastan marjaisia leivoksia.
Ranskalaisia juttua ruuassa ovat esim. etanat, simpukat, foie gras eli ankan-tai hanhenmaksa, erilaiset pateet ja tartarpihvi. Yleensäkin pihviä tilatessa olettamus on, että se tilataan mediumina tai siitä raaempana. Medium on jo suomalaiseen tapaan verrattuna aika paljon punaisempi.
Mun kokemus ranskalaisesta aterista kokonaisuudessaan sisältää alkupalan ja aperitiivi juoman, pääruuan kanssa viiniä (pieni lasi kerrallaan), juustot ja leipää tässä vaiheessa yleensä sama viini kun edellä, jälkiruoka ja siihen sopiva jälkiruokaviini tai likööriä. Sano siinä sitten ei kiitos jokaisen juoman kohdalla.
Siinä mun näkemys ruokakulttuurista täällä ja siihen hyvin hitaasti yritän päästä sisälle. Aina uutta maistan mutta usein jää loppuruoka syömättä tai lähinnä se siirtyy avomiehen lautaselle. Mä sitten kotona teen ruokaa omaan tyyliin ja välillä vieraillekin maistatan. Onneksi avomies syö ihan mitä vaan.