Vieraat

Pikkuseikkoja

Helmi Kekkosen romaani Vieraat (Siltala, 2016) on kuin draamaelokuva, joka rakentuu eri henkilöiden toisiinsa risteävistä tarinoista. Helsinkiläisen kirjailijan teos sijoittuu kotoisasti kantakaupungin maisemiin.

Juhlat ovat alkamassa, ihan vain pienimuotoiset päivälliskutsut, mutta taustalla on paljon odotuksia. Puhtaaksi ja kiiltäväksi jynssätty koti kaipaa vielä vähän lisää valkoisia ruusuja, jotta kaikki olisi täydellistä. Toisin kuin Virginia Woolfin romaanissa Mrs. Dalloway, kukkia on nyt hakemassa mies. Nainen puolestaan on kotona valmiina vastaanottamaan vieraita. Ovikello soi, mutta kukaan ei – eivät juhlien pitäjät, sen enempää kuin kutsutut – ole lainkaan juhlatunnelmassa.

Jokainen luku seuraa yhtä henkilöhahmoa, avaa tämän elämäntarinaa ja samalla selittää, mikä näitä ihmisiä yhdistää toisiinsa. Jokaisen henkilön nykyisyyttä ja siihen liittyvää tyytymättömyyttä tai onnettomuutta määrittää vahvasti menneisyys. Monella on taustalla traumat lapsuudesta. Ylipäätään vanhemmuus ja lapsuus ovat kirjan kantavia teemoja. Elämä ei ole ollut helppoa kenellekään.

Loppuratkaisun satuin aavistamaan jo etukäteen, mutta syynä ei niinkään ollut ennalta-arvattavuus kuin se, että mikään muu loppu ei istuisi tarinaan yhtä hallitusti. Tätä kautta romaani osoittautuu loppuun asti hiotuksi kokonaisuudeksi.

Hillityn tyylikkäällä ja tiiviillä romaanilla olisi voinut olla potentiaalia kasvaa pidemmäksikin, jos kunkin henkilöhahmon tarinaan olisi lukujen myötä palattu uudelleen ja paneuduttu vielä syvemmin. Toisaalta taas tällaisenaan kirja on pieni, runomainen (lahja)paketti, juuri sellainen, miltä se näyttää Elina Warstan suunnittelemissa ja kuvittamissa kauniissa kansissa.

Kirja saatu kustantajalta, osana osallistumista Kirjailijan kanssa -tilaisuuteen, jossa on tällä viikolla vieraana kirjailija Helmi Kekkonen.

Kirjailijankanssa.fi

Kommentoi