Ladataan...
Pikkuseikkoja

Kuvassa: Niko Luoman Adaptations-sarja

Niin kauan kuin on kesänäyttelyitä, on kesää vielä jäljellä. Elokuun ajan ainakin, sillä esimerkiksi Oriveden Taidekeskus Purnu pitää ovensa auki yleisölle joka päivä 12.8. asti, ja Mäntän kuvataideviikot jatkuvat aina 31.8. saakka. Teimme visiitit näihin jo juhannuksen kynnyksellä, mutta hyvin ehtii siis edelleen nauttia kotimaisesta taiteesta keskellä kansallisromanttisia luontomaisemia.

Radoslaw Gryta: Pitkä odotus, 2010–

Taidekeskus Purnu

Purnun pieni paviljonkien keskittymä keskellä metsää on mitä suloisin ilmestys. Edellinen käyntini oli jo seitsemän vuoden takaa, joten oli aikakin käydä täällä uudelleen. Galleriahyppelystämme mieleeni jäivät erityisesti Radoslaw Grytan hiljalleen kehittyvä installaatio Pitkä odotus, Tuula Lehtisen herkullisen makeat posliinikengät ja Grönlund-Nisunen-taiteilija-duon Unstable Matter -teos, jonka kallistuvalla tasolla vierivät kuulat loivat tunteen hetkestä valtameren äärellä.

Tuula Lehtinen: Sko, 2017–2018

Paula Ollikainen

Koen Vanmechelen: Cosmopolitan Chicken Project

Mäntän kuvataideviikot

Vastoin odotuksia Mäntän kuvataideviikojen varsinaisen pääkallopaikan, Pekilon, anti jäi vaisuksi, lukuunottamatta Timo Wrightin hypnoottista, kokeellista Ex Nihilo -tieteisdokumenttia (2017).  Suurimmat elämykset koimmekin Mäntän pysyvissä museoissa. Serlachius-museoiden Göstan pihalla vastaanotti hieman yllättävä teos, belgialaisen Koen Vanmechelenin risteytysprojekti, kosmopoliittikanala. Sisällä Göstassa kiinnosti eniten Eija-Liisa Ahtilan Mahdollinen rakkaus -videoinstallaatio, jossa esiintyy näyttelijä Matleena Kuusniemi. Gustaf-museossa odotti taideretkemme ehdoton huippu: Elina Brotheruksen humoristinen ja leikkisä Playground/Leikkikenttä-näyttely – älä vaan missaa tätä, jos liikut Mäntän suunnilla!

Eija-Liisa Ahtila: Mahdollinen rakkaus

Elina Brotherus: Playground/Leikkikenttä

Elina Brotherus: Playground/Leikkikenttä

Majoitusvinkki: Peltolan luomutila

Loppuun vielä vinkki majapaikasta läheltä Mänttää! Pidimme kovasti ystävällisen perheen ylläpitämästä Peltolan Luomutilasta järven rannalla Vilppulassa. Yövyimme siellä kauniin vanhan aittarakennuksen talonpoikaishenkisessä huoneessa. Naapurina pihamaalla oli kanoja ja kukkoja, ja aamulla majatalon vieraat kokoontuivat aamiaiselle päärakennukseen, jossa talon vanhin isäntä kertoili leppoisasti keinutuolista käsin tarinoitaan Suomen historian eri vuosikymmeniltä.