Muutto Iso-Britanniaan ja asunnon etsimistä etänä
Siinä missä tohtorinväitökseni lähenee, myös muutto ulkomaille lähestyy hurjaa vauhtia. Olen oikeastaan ollut muutostamme aika hissun kissun, koska vaikka hyväksyin paikan jo maaliskuussa, ei papereita ole vielä allekirjoitettu. Nyt järjestelyt ovat kuitenkin edenneet niin pitkälle että voin sanoa sen ihan suoraan: meillä on vielä tänä vuonna edessä muutto Iso-Britanniaan, tarkemmin sanottuna Cambridgeen.
Muutamme britteihin, sillä sain Cambridgen yliopistola tutkijatohtorin paikan – kirjoituksen kuvat ovat viime vuoden joulukuulta jolloin olin siellä työhaastatteluss. Suureksi ilokseni poikaystäväkin oli alusta asti avoin ulkomaille muutto-vaihtoehdolle, ja lopulta päädyimme vielä sellaiseen paikkaan, joka kiinnosti häntäkin erityisen paljon. Muutossa on paljon kaikkea jännää: ainahan on tietty jännää muuttaa ulkomaille, mutta lisämaustetta tuovat tässä tapauksessa vielä Brexit ja koronavirus. Suunnittelemme marraskuun kieppeillä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä ettei ole mahdollista matkustaa sinne etsimään asuntoa ja tulla sitten taas takaisin Suomeen pakkailemaan – tai ainakin on varauduttava olemaan kaksi viikkoa karanteenissa, enkä tiedä onko meillä siihen varaa.
Iso-Britannia – saatikka Cambridge – eivät ole minulle kovinkaan tuttuja. Olen käynyt Cambridgessa, Lontoossa ja Manchesterissa, mutta vain kerran kussakin, ja sekä Cambridgen että Lontoon reissut olivat pikaisia kahden yön pysähdyksiä. Onneksi minulla on kuitenkin yksi alkuvuodesta Cambridgeen muuttanut suomalaiskaveri, ja myös tulevan tutkimusryhmäni jäsenet ja esimieheni ovat olleet ihanan avuliaita ja jakaneet vinkkejä alueista yms. Siitäkään ei ole haittaa että serkkuni on asunut muualla Briteissä 10 vuotta – eli kyllä mekin tästä jotenkin selvitään.
Asunnon etsiminen matkustusrajoitusten aikana
Siitä minua on varoiteltu että asuntojen taso ei ole Iso-Britanniassa Suomen luokkaa, ja pitää olla tarkkana minkälaiset eristykset asunnossa on ja ettei siellä suinkin ole hometta. Cambridgen yliopisto omistaa jonkin verran heidän työntekijöilleen tarkoitettuja asuntoja, mutta me emme valitettavasti voi saada sellaista koiran takia. Yliopisto välittää kuitenkin jonkin verran myös yksityisten vuokranantajien omistamia asuntoja, ja olemme nyt olleet yhteydessä useampaan vuokranantajaan, joka on merkannut että lemmikit voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti. Sopivaa kohdetta ei ole vielä löytynyt, mutta etsintä jatkuu. Tarvittaessa muutan itse ensiksi joiksikin viikoiksi Airbnb:hen tms. ja etsin sitten sieltä käsin asuntoa – koira ja mies saavat sitten tulla perässä kun asunto löytyy. Kunhan vaan ehtivät Brexitin puolesta perille tämän vuoden puolella. 😉
Löytyykö muilta kokemuksia ulkomaille muutosta tai Iso-Britanniassa asumisesta?
Lisää aiheesta muutto ulkomaille ja akateeminenura:
- Väitöslupa saatu – täältä tullaan tohtorinväitös
- Ovatko raha ja edut tärkeintä työpaikan valinnassa?
- Tiedeartikkelin julkaiseminen – pitkä ja kivinen tie
- Väitöskirja palautettu
- Väitöskirjan palautus – kuinkas sitten kävikään?
- Oman karonkan suunnittelu – minkälainen juhlapaikka?
- Kesävaatteet himottavat – mutta kun ostolakko
- Ostolakko ja eroon ylimääräisestä – mikä on paras tapa kierrättää vaatteita?
- Eroon ylimääräisestä – 38 hiustuotetta ja mitkä niistä oikeasti toimivat
- Vuosi omassa kodissa – ensiasunto ASP-lainalla
Reissujuttuja voi lukea Matkustaminen-hakemistosta.
Seuraa blogia:
