”Kuningas alkoholi”

Mun on paha lähteä sanomaan mitään alkoholista, koska mulla ei ole siitä juurikaan kokemusta (ihan ikänikin takia) – mutta ehkä juuri siksi mulla onkin siitä sanottavaa. 

Mun suhde alkoholiin on hyvä ja semmonen friendship-tyylinen. Meillä synkkaa hyvin tiettyyn pisteeseen asti eikä yleensä ole vaaraa, että se pettäis mua pahasti. Noin vuoden ajan oon alkanut tutustumaan siihen enemmän – ihan hyvä vaan ettei liian aikaisin olla ryhdytty tutustumaan toisiimme, sillä me molemmat ollaan näiden vuosien aikana muututtu paljon. Mä oon yleensä se, joka sanoo stop, jos hommat alkaa menemään liian rajuksi. Ainakaan vielä se ei ole vietellyt mua niin pahasti, etten mä muistaisi mitään ja joutuisi seuraavana päivänä kyselemään mun kavereilta, että mitä se oikein on tehnyt mulle.

Noin kuukausi sitten tanssittiin Wanhat (apua, kuinka nopeasti aika meneekään!), joista lähdettiin jatkoille. Mun viha-rakkausystävä alkoholi oli myös mukana. Annoin sille mahdollisuuden tällä(kin) kertaa ja aluksi meillä oli tosi kivaa. Illan edetessä meihin jompaan kumpaan iski joku ihan ihme ”virus” tai joku. Mä en enää halunnut hengata sen kanssa. Ja tämä tapahtui aika nopeaan enkä mä alkuun osannut odottaa, että meidän sen illan juttu loppuisi niin lyhyeen. (Ei se kyllä aikaisemminkaan hirveen pitkälle ole jatkunut.) Sen jutut eivät enää kiinnostaneet mua, ne alkoivat olemaan niin väsyttäviä – ihan kirjaimellisesti. Yksikin sen juttu oli niin paska, että mua alkoi ihan oksettaa (onneksi laatta ei kuitenkaan oikeasti lentänyt).

Aina, kun oon ollu tekemisissä kuningas alkoholin kanssa, mulla on seuraava(t) päivä(t) mennyt huuruissa ja pakki on ollut aivan sekaisin. Oon päättänyt, että muutama vitsi iltaan riittää, en tarvitse sen juttuja enempää, vaikka mulla hauskaa onkin. Se vaan alkaa tökkimään mua aika nopeasti. Ja näin jälkikäteen oon todennut ettei se haittaa. Onneksi voin aina kilauttaa alkoholittomille: ne eivät nimittäin koskaan petä. Niitä on alkanut ilmestymään enemmän katukuvaan ja ne ovat olleet aika nastoja tyyppejä.

Onneksi mulla on mahdollisuus, mistä valita ja kuinka paljon hengaan minkäkin kanssa – tai hengaanko ollenkaan. Voin aivan hyvin ilman mitään huonoa omaa tuntoa kieltäytyä lasillisesta, jos mulla on sellainen fiilis, sillä alkoholi tuntunee tässä iässä määrittävän varsinkin meidän nuorten identiteettiä niin paljon. Mä en tarvitse hauskanpitoon välttämättä mitään ylimääräisiä häiriötekijöitä, joten oon täysin sinut sen kanssa, jos mun ei tee mieli vaikka saisinkin ottaa.

Ihana ystäväni Maiju <3
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *