Ensimmäinen puutalotalvi

talvi tuli.jpg

Eilen tönössämme oli niin hitokseen kylmä, etten meinannut kyetä nousemaan sängystä lainkaan. Olen about maailman viluisin ihminen ja Tessa on kanssani samaa sorttia, karvaisemmat perheenjäsenet ovat tarjenneet ihan mukavasti vielä toistaiseksi. Kohmeisin sormin kävin keräilemässä puita liiteristä (tämä on sovittu miehen hommaksi koska hänessä elää pieni sisäinen pyromaani joka tahtoo aina hoitaa takansytytyksen, mutta nyt en horkaltani voinut odottaa niin kauaa että hän tulisi töistä kotiin) ja ähelsin vajaan kopallisen sisälle, todeten samalla, etten omaa minkäänlaisia lihaksia käsivarsissani. Kirosin kylmiä puita jotka eivät tahtoneet syttyä. Join noin sata kuppia yrttiteetä ja googlailin, mikä kaikkia ihania lämmittäviä makuja esimerkiksi YogiTealla onkaan tarjolla (nyt mukissa rooibos-kamomilla-vanilja). Ilman tinojakin ennustan tälle vuodelle valtaisaa teenkulutuksen lisääntymistä taloudessamme.

Pidän lumesta ja pakkasesta, mutta tämä kahessakympissä paukkuminen saisi kyllä puolestani jäädä tähän viikkoon. Kauhulla odotan sähkölaskua! Tönösemme omaa onneksi monipuoliset lämmitysmahdollisuudet; molempien kerrosten sähköpattereiden lisäksi alakerrassa on varaava takka, ilmalämpöpumppu ja pönttöuuni sähkövastuksilla. Ikuisuuden kestäneen syksyn ajan takkaa lämppäiltiin vain joka toinen päivä, sähköpatterit tarvittiin vain kamareissa (yläkerta) ja ilmalämpöpumppu hoiteli loput, mutta eilen paloi kaksi pesällistä ja keittiön (alakerrassa) patterikin oli pakko napsauttaa päälle. Palelen edelleen, mutta ehkä tästä selvitään.

tuli.jpg

Onneksi liiterissä piisaa klapeja ja ilmalämpöpumppu hurraa kiltisti. Yläkerran vesiputkilla on kuulemma ollut tapana jäätyä talvella, joten nyt voisi alkaa jännäilemään koska se tapahtuu, ja mitä sitten pitää tehdä! Vaikka lumettomuus on harmittanut tosi paljon, lienee kuitenkin melko puutalonoviisiystävällinen ratkaisu, ettei ensimmäisestä talvestamme täällä se tullut kylmin ja valkoisin mahdollinen. Vaikka mistä sitä vielä tietää, jos tämä jatkuukin nyt juhannukseen asti.. Toistaiseksi lumitöitä on tarvinnut tehdä vasta kerran, tuon tykky-ensilumikriisin aikaan marraskuussa. Onneksi meiltä ei mennyt silloin satojen lähitalouksien tapaan sähköt.

Nyt kaivelemaan pitkät kalsarit ja toppahousut esiin, jee! Kenties tänäkin talvena pääsee vielä pulkkamäkeen. (Minulla on hieno vihreä pulkka joka sai nimekseen Reuma, sisareni Kihti-ahkion seuraksi.)

Kommentit (21)
  1. miia / ketunkololla
    6.1.2016, 11:00

    Sähkölaskut on kyllä ihan omaa lukuansa omakotitaloissa. Vaikka ollaan kuinka pihejä sähkön kanssa niin kyllähän nuo aina kirpasee. Leivinuunin lämmöstä täältä terveisiä. Aamusta saakka on uuni pauhannut 🙂

    1. Lämpöä Ketunkoloon <3 Meillä lämmitettiin yöllä viimeksi, kai sitä vois taas alottaa ku pakkanen rupeaa iltaa kohti kiristymään. 

  2. Kun muutimme tähän omakotitalokotiimme, uuden vuoden aattona mittari näytti -40 astetta.
    Ja talosta paloi pääsulake.

    Onneksi oli iso vuolukiviuuni ja takka, millä pidettiin koti asuinlämpöisenä ennenkuin löytyi Pelastava Enkeli ja saatiin uusi sulake.
    Kaikki kaupathan olivat jo kiinni siinä vaiheessa joten soittelimme hädissämme ystäville ja tutuille ja kiersimme naapurustoa sulaketta kysellen. Lopulta löytyi yksi naapuri, kenen isä oli eläköitynyt sähkömies ja hänen varastoistaan löytyi tarpeeksi iso varoke. Mies vielä asiakseen lähti sen meille tuomaan, vaikka asui vähän pitemmän matkan takana.

    1. No huhhuh, onneksi oli avuliasta väkeä lähellä sitten! <3 Mä en ihan oikeesti osaa ees vaihtaa tommosta perinteistä sulaketta.. Pitäis ehkä opetella. Jos ees jotaki opettelis etukäteen eikä vasta sit ku on tilanne päällä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *