Ensimmäinen vai viimeinen vai jotain siellä välissä

Olen viimeisen parin viikon aikana päättänyt

– poistaa tämän blogin

– unohtaa koko blogin mutta jättää vanhat kirjoitukset esille

– aloittaa uuden blogin

– aloittaa kuusi uutta blogia, jotta saisin toteutettua kaikkia haluamiani kirjoitustyylejä ja aihepiiri-ideoita

– jatkaa tätä blogia ihan samanlailla kuin ennenkin

– jatkaa tätä blogia ihan kuin ennenkin ja aloittaa lisäksi anonyymin blogin/ekoblogin/runoblogin/epämääräiset metsäkuvat ja mietelauseet-blogin

– vaihtaa blogialustaa

– vaihtaa vain blogin nimen 

– lopettaa bloggaamisen kokonaan

– poistaa itseni Facebookista

– lopettaa kaiken some-elämän

– jättää vain Instagramin

– perustaa uuden Instagram-tilin ja poistaa kaiken muun

kokoko.jpg

Mikähän pitää päässä olla vinksallaan, että jaksaa pohtia tämmöisiä asioita näin kamalan paljon? 

No. Minä rakastan kirjoittamista, kertomista sekä keskustelemista, ja tällä hetkellä internet on luonut siihen erittäin näppäriä mahdollisuuksia.

Äitillä on oletettavasti edelleen tallella lapsena toteuttamani upea, jännittävä, monipuolinen ja mielikuvituksellinen Simpukka-lehti. Lehdessä oli Rakastuneesta ranskanperunasta kopioituja vitsejä, piirtämiäni (tässä kohtaa tutut repeävät nauruun mutta kyllä, joskus minäkin luulin osaavani piirtää!) simpukka-värityskuvia ja ties mitä mahtavaa sisältöä, ai että. (En todellakaan muista miksi lehden aihe oli nimenomaan simpukka..) Koko kouluajan lempiaineeni oli äidinkieli ja erityisesti ainekirjoitus. Minulla on aina repussa vähintään yksi kalenteri ja muistikirja, joskus useampikin, erilaisille asioille ja aiheille omansa. Ja paljon värikyniä, koska Stabilotusseilla kirjoittaminen on parasta.

Sisäistän asioita parhaiten, kun kerron niitä muille tai kirjoitan niitä ylös. Opiskellessa opin parhaiten jos teen jatkuvasti muistiinpanoja ja mind-mapeja lukemastani, lokeroin ja järjestelen siis asiat sopiviin palasiin jotta aivoni osaavat ne tallettaa. (Kyse ei ole kuvamuistista, sillä en muista joidenkin tapaan esimerkiksi mitä tietyllä sivulla tai kuvatekstissä luki.) Toinen hyvä tapa oppia ja ymmärtää on selittää asiaa muille, joko ääneen tai kirjoittamalla. Tämä toimii niin kouluhommissa kuin omissa pääkiemuroissakin. 

Kun jotain tärkeää tapahtuu, on usein ensimmäinen reaktioni kertoa siitä vähintään siskolle, poikaystävälle, äitille ja kahdelle parhaalle ystävälleni. Ja on kyseessä sitten alennusmyynti ekokaupassa, Tampereelle saapuva huippuartisti, viinilöytö, hassu koiranpentuvideo, uusi kaurajuomatuote, kiva duunikuvio, tutkimus d-vitamiinin suositusannostuksesta tai uskomattoman kaunis maisema metsälenkillä, saan siitä paljon enemmän iloa irti saatuani jakaa sen jonkun kanssa, jonka tiedän ymmärtävän saman asian päälle. 

Tänään olen herännyt puoli kolme iltapäivällä, juonut kahvia ja vihreää teetä, syönyt spagettia ja jauhelihakastiketta, aloittanut siivoamaan kaaosmaisessa tilassa olevaa taloamme, kuunnellut Katy Perryä ja tanssinut koirien kanssa, miettinyt että Postissa odottaa kaksi paketillista luonnonkosmetiikkaa, ihaillut pihavaahteraamme mielettömän kauniisti osuvaa syysauringon valoa, todennut etten todellakaan kehtaa mennä Toimituksen alkoholikulutuskyselyyn kertomaan paljonko join maanantaisella baarikierroksella, kytännyt koska palkkakuitti tulisi näkyville nettipankkiin sillä Luna Designillä ja Puhdistamolla on ale, päättänyt että iltaohjelmana on metsälenkki ja sauna, päättänyt lopettaa bloggaamisen, aloittaa uuden blogin, kadota somesta ja kirjoittanut lopulta tämän tajunnanvirtablaablaan jota en jaksa oikolukea ja josta en tiedä, onko tämä ensimmäinen vai viimeinen vai jotain siellä välissä. 

Mitä sinulle kuuluu ja oletko myös joskus pohtinut some-elämääsi hämmentävän paljon?

Kommentit (17)
  1. Ensiksi liityn kuoroon ja sanon omastakin puolestani, että sun blogisi on huippu kaikkine rönsyineen päivineen ja olisi kaamea tragedia jos lopettaisit. Joten älä. Pliis.

    Ja sitten että hei, ihanaa tietää etten ole ainoa joka on viime aikoina kriiseillyt bloginsa kanssa! Itelläni meni koko kesä miettiessä että jatkaako vai eikö jatkaa ja muuttaako pois kun ärsyttää mainokset ja onko ajatus muuttaa pois oikeasti vain tekosyy lopettaa koska en tod jaksa ruveta perustamaan uutta blogia johonkin muualle ja entä jos lopetan kaiken muun mutta perustan ruokablogin. Sitten lopetin muidenkin blogien lukemisen kun alkoi ahdistaa, sitten sain osin blogin ansiosta duunia ja alkoi tuntua että on pakko jatkaa ja ahdisti lisää. Sitten kirjauduin pitkästä aikaa takaisin Lilyyn ja kirjoitin randomisti postauksen ja sitten luin tämän ja tuli parempi olo. Kiitos.

     

    1. Et tiedä miten ilahduin kun huomasin että seuratuissa oli blogistasi pitkästä aikaa postaus!! (Linkkasinkin sen heti siskolle, kun eilen juuri puhuttiin ko. leffasta ja että pitäisi mennä katsomaan.) Ja tästä kommentista myös, kiitos <3 Ihan mahtava fiilis kun juuri niiden blogien kirjoittajilta, joita itsekin mieluiten seuraa, saa tällaisia rohkaisevia kommentteja.

      Ehkä tässä lyhyessä kesässä ja nopeasti vallanneessa syksyssä on nyt jotakin outoa, sillä aika monessa blogissa on tuntunut pyörivän tällaisia samanlaisia ajatuksia. Mut pistäkäämme niille porukalla hanttiin 🙂 

  2. Mitä! Jos sä lopetat bloggaamisen nii mie oon sit siinä annetaan sulle korvatillikka -jonossa.

    Höh. Ite ainakin tykkään juuri tällaisista rönsyilevistä ja elämänmakuisista (ah, mikä klisee! 😀 ) blogeista. Lokeroiminen on tylsää. Ei elämäkään ole jossain omissa lokeroissaan. Älä lopeta, vaan jatka ja rönsyä. 🙂

    1. ^ what she said! ^

      Älä vaan lopeta tai korvatillikka tulee täältäkin. Siun blogi on just sen takia hyvä, ettei tää oo liian lokeroitu mihinkään! Sie elät omaa elämää ja blogi siinä sivussa sitä samaa, et siekään oo vaa yhessä lokerikossa. 🙂

      1. Hei ootte ihania 😀 Joo enköhän mää keskityn lokeroimaan jotaki ihan muuta ku tätä blogia ja anna edelleen tulla tänne mitä on tullakseen. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *