Käpertelyä ja joulupäisyyttä

12250068_687292221373299_8581148042320677371_n.jpg

Viime päivät ovat olleet töiden lisäksi silkkaa käpertelyä. Maailma on pimeä, märkä ja paha. Minä tahdon elellä rauhassa omassa tönössämme, jonne mikään kurjuus ei ulotu. Kenties vastareaktiona sysisynkälle marraskuulle olen ensimmäistä kertaa elämässäni hurahtanut täysin joulumieliseksi. Joulupäissään, sitä minä olen. Tahdon koristaa kotimme ja pihamme amerikkatyylillä yltiöpäiseksi kimalluksen ja vilkkuvalojen mekaksi. Onneksi tärkeät asiat kuitenkin silpaisevat suurimman osan tilini saldosta tehden holtittoman shoppailun mahdottomaksi, joten sopu säilynee sekä naapureiden että kotoväen kesken. 

Vähän jotain pientä kuitenkin! Äitiltä saadut perinteiset kyntteliköt ikkunoihin tuikkimaan tervetulotoivotuksia kotiinpalaavalle. Pullea huopatonttu nököttämään pöydälle punaruukkuisen tulilatvan viereen. Vähän lisää valoköynnöksiä ja lyhtyjä pihapiiriin. Malttamaton mieli tahtoisi myös jo kovasti kirpputoreille tonkimaan kangaskasoja; josko löytyisi somia joulunvärisiä sohvatyynyjä, pöytäliina, verhot, matto kuusen alle.. Kukkakuviot pääsevät vintille talvilomalle.

12273127_687962267972961_2144427153_n.jpg

Tahdon askarrella kuusenkoristeita ja kuunnella (sekä tietysti myös laulaa) joululauluja. Tahdon paistaa luomukinkun ja tehdä elämäni ensimmäisen porkkanalaatikon. Perinteisten lisäksi tahdon italiansalaattia, lihapullia ja lohta, niitä minun jouluruokiani. Järjettömät kasat juustoja ja keksejä. Tahdon testata kaikki Alkon uudet glögit kärsimättä päänsärkyä. Tahdon nukkua, sekä pitkiä ja levollisia yöunia, että täyden vatsan vieressä köllöteltyjä päikkäreitä sohvannurkassa (siitä kyllä tulee niska kipeäksi) kuunnellen takkatulen kipinöintiä ja huminaa.

12233359_687973424638512_1812832804_n.jpg

En välitä adventeista ja aikatauluista vaan aloitan nyt heti, sillä en vietä kristittyjen joulua vaan pakanallista valon juhlaa pitkän pimeän keskellä. Tahdon tehdä tätä kaikkea seuraavat viikot. Ja erityisesti tulevat pyhät: pitkän yhteisen vapaaviikonlopun, voi miten paljon odotan sitä! Vuosia ainoa joulutraditioni oli ottaa mahdollisimman paljon tuplavuoroja töihin pyhälisien haalimiseksi. Mutta sitten kävi rakkaus.

Aattona laitan kulhollisen riisipuuroa rappupieleen kotitonttua varten ja jätän saunan päälle vähän pitemmäksi aikaa, että hyvä henkemmekin ehtii löylyttelemään. Höperöin ihan huolella ja nautin. 

12270095_687972924638562_1156630535_n.jpg

Ja syön vielä vähän lisää.

Kommentit (11)
  1. iiiih.

    Lanttu- ja porkkanalaatikoista tuli järjettömän hyviä ja sainkin käydä aikamoisen väännön ahmatti-itseni kanssa etten lapo niitä suorilta naamaani.

    Ja joulukoristeet aivan kuin itsestään hiipivät omille paikoilleen…

    1. Voi toivottavasti meilläkin lootat onnistuu 🙂 Tulin juuri kirpparilta jouluverhot kainalossa..

  2. Valtavirrassa
    17.11.2015, 09:13

    Ihana joulufiilis tuli tätä lukiessa ja kuvia katsoessa! Mä yritän malttaa vielä hetken mieleni, ennenkuin kaivan joulukoristeet esille. Tosin porkkanalaatikon kanssa en malttanut odottaa jouluun saakka, vaan tekaisin sellaista ruoaksi jo eilen 😀

    1. Voi että, mä en oo tiekkö ikinä ennen tehnyt mitään noita perinteisiä joululaatikoita! Ois ehkä hyvä reenata koe-erät jo etukäteen, ettei tuu sitten suru puseroon pyhinä 😀 Vaikka ei kai äitin ja muorin resepteillä voi epäonnistua 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *