Keittiön perintömatot
Keittiön verhotangosta hukkui tapetoinnin yhteydessä pidikkeet, joten köökkimme joutuu odottelemaan pitsikappaansa vielä hetken aikaa. Matot sen sijaan saapuivat jalkoja lämmittämään viime viikolla! Kysäisin nimittäin, mahtaisiko Mummulasta löytyä yhtään ylimääräisiä räsymattoja. Olisi toki pitänyt tietää, että niitä toimitettiin heti tusina..
Ja ne ovat ihania! Nämä keittiöön päätyneet ovat vaarini äidin kutomia.
Tykkään, tykkään, tykkään!
ps. harmittaa ihan vietävästi nämä särisevät kuvat. kamerarahastoa keräten!
Yksi vielä! Sandy on niin soma.
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.
Ooh, miten ihania mattoja <3 Me vietiin just meidän matot pesulaan, kun ei saatu niitä nyt itse pestyä (laiskat). Vähänkö odotan, että pääsen levittämään ne lattialle.
Mä en ole ikinä elämässäni pessyt yhtään mattoa 😀 Onpas noloa myöntää. Saa nähdä, innostunko moisesta ensi kesänä kun on viimein tilaa pestä ja kuivattaa, ja vienkö kanssa meidän räsyt pesulaan..
Räsymatot on aivan parhaita, samaan aikaan niin perinteisiä, uniikkeja ja helppohoitoisia. Meillä on pelkästään kotikutoisia mattoja, minun tai äitini kutomia, ja tykkään niistä jokaisesta. Mutta nuo sun räsymatot, vau, niillä on jo historiaa! Mieletöntä että ne ovat tuolla tavalla säilyneet ja päässeet sukupolvelta toiselle.
Oon kyllä niin iloinen noista! 🙂 Matoista ei paljon ikä paista, niitä on hyvin pidetty. Toivottavasti elinkaari jatkuu pitkänä meidänkin huushollissa!