Luonnonkosmetiikkaa, osa II: Deodorantti

Olen ällöttävä pahanhajuinen hikoilija, enkä tulisi päivääkään toimeen ilman deodoranttia. (Tai ainakaan kukaan muu ei tulisi kanssani toimeen.)

Muutama vuosi sitten luonnonkosmetiikka tuntui olevan vielä melko uusi juttu, ja yleensä jokainen aiheeseen tutustuva koki alun kompastuskiveksi toimivan deodorantin löytämisen. Eniten kehuja intterwebin syövereissä keräsi Mádaran yrttideodorantti, jonka minäkin otin ensimmäisenä testattavakseni.

11657377_633368513432337_1660905594_n.jpg

Deodorantti jäi ensikokeilusta lähtien vakituiseen käyttöön, ja se on mielestäni hyvä tuote monesta syystä:

– Se kuivuu nopeasti.

– Dödö tuoksuu kivalle, hieman metsäiselle ja yrttiselle. Ei ällön makealle, viinaiselle tai kosteusvoidemaiselle kuten moni markettidödö.

-Tuoksu ei tartu vaatteisiin eikä jää leijumaan käyttäjän ympärille. Dödö ei myöskään jätä ärsyttäviä valkoisia tahroja vaatteisiin, eikä tahmaa paitojen kainaloita ällöiksi.

– Deodorantti ei kirvele, vaikka sitä laittaisi juuri sheivattuihin kainaloihin.

– Se toimii, kuten deodorantin kuuluukin: kehtaan istua vieraiden ihmisten viereen bussissa, ja jopa halailla harvoja ja valittuja läheisempiä.

Yrttideodorantin hinta on yleensä 12 euron kieppeillä. Tämä oli pitkään ainoa Mádaralta löytyvä dödö, mutta huomasin hetki sitten, että verkkokaupan valikoimaan on ilmestynyt myös uusi täysin alumiiniton Bio Active Deodorant, jonka aion ostaa testattavaksi nykyisen loputtua. Luonnonkosmetiikan kohdalla kannattaa vertailla nettikauppojen hintoja ja varsinkin odotella alennusmyyntejä, sillä niitä järjestetään säännöllisesti ja tuotteita saa silloin reippaasti normaalia huokeammin. Esimerkiksi Natural goods companyn verkkokaupassa oli juuri hetki sitten meneillään ystävämyynti, ja osa tuotteista oli jopa -60% alennuksessa. Tilasin superhalvalla kuusi suihkugeeliä ja viisi kosteusvoidetta jotain pientä.

 Olen testannut tämän deon lisäksi ainakin kristallikivideodoranttia, sekä Weledan Citrus-dödöä, mutta kumpikaan ei toiminut ei sitten lainkaan. Kenties ne ovat sieville, keijukaismaisesti vain hitusen hikoileville tarkoitettuja.

Koska löysin pätevän deodorantin heti kättelyssä, jää tämä postaus osastolle lyhyestä virsi kaunis. Seuraavaksi pidempi sepostus, joka sisältää  lempparijuttujeni esittelyn kasvojenhoitotuotteiden puolelta.

ps. Eilinen ukkosmyräkkä herätti puna-apilat.

11289771_634432523325936_769598885_n.jpg

 

Kommentit (5)
  1. Hausssa olisi hyvä alumiiniton deodorantti. Osaatko sanoa onko tuossa alumiinia?

    1. Tässä dödössä on potassium alumia, eli käsittääkseni samantyyppistä alumiinia, mitä on esimerkiksi kristallikivideoissa. Tuo uudempi Mádaran deo on täysin alumiiniton, mutta sen tehoista en osaa sanoa ku en oo päässyt viä testaamaan.. Pitää ottaa kyllä kokeiluun. 

  2. Mä olen pikku hiljaa vieroittanut itseni deodorantista (tie vei Rexona-addiktiosta kookosöljyyn ja mineraalikiveen, nykyään käytössä ei mitään 🙂 Eli alkanut luottaa omaan nenääni sen verran, että kyllä se kertoo jos haisen pahalta. Aamulla pesen kainalot miedolla suihkusaippualla, se tuntuu riittävän! Kainaloon pitää saada aikaan oma, luonnollinen bakteerikanta. Joskus olen pessyt jollain oikein kunnon tervasaippualla ja sen jälkeen yllättäen onkin taas hiki haissut. Ollut vissiin liian ytyä ainetta ja tappanut kaikki hyvätkin bakteerit. Mutta muuten näin tuntuu arjessa pärjäävän 🙂

    1. Voi että, kuulostaa hyvältä. Minkä merkkistä saippuaa käytät? Mä hikoilen tosi herkästi, paljon ja haisen oikeesti ihan kamalalle niin tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, et onnistuis dödöstä vierottautuminen ikinä :/ Sit taas mun sisko ei hikoile ollenkaan. Epäreilua!

      Ps. Sullon joku söpö ruttunaama kuvassa, meiltä löytyy tommonen kans 🙂

      1. Mä luulen, että se jo auttaa, että pääsee yli siitä ajatuksesta, että naisen pitäis joka ikinen hetki tuoksua kedon kukkasilta 🙂 Hikihän haisee eri tilanteissa erilaisilta, ja pesemättömässä kainalossa pahimmalta. Siksi se pesu on tärkeetä. Oman hajuaistini herkkyyskin vaihtelee, kuukautisten aikaan on superherkkä. Kerran olin suuhygienistillä, nuori nätti nainen, haistoin että se oli lykännyt rexonaa pesemättömään kainaloon… Hyyh. Mutta siis ei se pestyssä kainalossa haise ollenkaan niin pahalta.

        Aloin pohtia näitä juttuja sen jälkeen kun tajusin, ettei mun isä ole varmaan eläissään käyttänyt dödöä, eikä se silti haise pahalta. Mut se käy joka aamu suihkussa.

        Ei ole käytössä mitään tiettyä merkkiä. Tällä hetkellä käytössä Yves Rocheria, mutta ei kai se noin muuten ole mikään erikoisen suositeltava merkki.  Lactolinen suihkusaippua, myydään marketeissa, on myös kotimaista ja hyvää.

        Toi on siskon ruttunaama, ihanuus!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *