Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eli myöhäiset kevätkylvöt

13348886_775156379253549_995913414_n.jpg

13313493_775155485920305_2144588886_o.jpg

13336255_775156595920194_541916391_n.jpg

On kyllä ollut aikamoista hölmöläisten perse edellä puuhun-touhua tämä meikäläisen kasvimaan rakennus, mutta jos sieltä edes yhteen desiin sitä kesäkeittoa tulee ainekset, niin olen onnellinen! Suuruudenhullut suunnitelmat sikistyivät lopulta neljästä kasvilavasta vain yhteen ainokaiseen, laskettuani huimilla matikkataidoillani (ähäkutti, sanoisi yläasteen matikanopettaja tässä kohtaa en-ikinä-tarvi-tämmösiä-kiukunneelle angstiminulle) miten paljon multaa 140cm x 140cm x 30cm lavat oikein vetävät sisuksiinsa.

Rahapula ja autottomuus saavat ihmisen vallan luovaan tilaan, joten rehujeni asuinsija valmistui tosiaan kämäisistä, metsänreunaan hylätyistä vanhoista aitalaudoista. Muruseni ystävällisesti toi minulle töistä oikeanlaisia ruuveja sekä moottorisahan jota juoksin karkuun jolla hän tasoitti lautojen terävät päät laatikonrakennuskelpoisiksi. Laatikko sijoitettiin entiselle autopaikalle, osittain sammaloituneen ja nurmikonkin hieman valtaaman soran päälle. Isoimmat ruohotupot kaivoin pois. Revin ihan itse vanhat ruostuneet naulat laudoista irti (ainakin ne, jotka ilman itkua suostuivat irtoamaan, tässäkin sain hieman apua voimakkaammalta osapuolelta) ja ruuvasin sitten somasti ajan patinoimat laudat pätkittyihin tolpanpaloihin kiinni ikiomalla ruuvauskoneellani. Oli siinä hieman asettelemista, kas kun eivät olleet ihan vatupassilla mitatun suoria nuo laudankappaleet.

13334564_775195969249590_566330479_o.jpg

Multa haettiin Iskän kanssa Tokmannilta. No jos muutama säkki, emmää oikein tiä paljonko sitä tarvii.. Onneksi minun muutamani tiedetään, joten lähdimme kuitenkin liikkeelle pakettiautolla 😀 Saipahan tuijille rodo-havu-mitkäliemullat samalla reissulla. Sen enempää erilaisten vihannesten mieltymyksiin perehtymättä ostin halvinta puutarhamultaa (neljä säkkiä kympillä) ja päätin, että sen pitää kelvata kaikille. Jonkinlaista lannoitetta pitäisi kai vielä etsiä. Ja porkkanat halusi ehkä kalkkia. Tai jotain. Laatikon pohjalle tuli pahvia, ja multasäkit revin kiertämään lavan reunoja, koska äiti muisti pelotella, että vanhasta maalista voi irrota siihen multaan jotakin epämiellyttävää.

Toiset ne rupesivat kylvöhommiin jo kuukausi sitten, mutta minä uskon aurinkoisen kasvupaikan vauhdittavan itämistä niin, että kerkeän vielä itsekin laatikoineni mukaan viljelyhurmokseen. Jostain näin, että herneet pitää liottaa ennen istutusta. Entäs istukassipulit? Salaattien siemenet?

13288649_775155579253629_627890068_o.jpg

 

Kommentit (6)
  1. Tärkeä osa puutarhaviljelyssä: oikeat työvälineet. Mulla ei oo vielä omaa akkuporakonetta, mutta viinilaseja on 🙂

    1. Hahaha, näinpä! 😀 Viinilasien kanssa pääsee jo pitkälle vaikka muu tekniikka puuttuisi.

  2. Hienoa!

    1. Laatikosta tuli kyllä aika soma omaankin silmään ^_^ 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *