Se aika vuodesta, kun
..oli pakko vaihtaa sänkyyn paksumpi täkki ja laittaa makuuhuoneessa patteri päälle
..odotellaan nuohoojaa ja tilattiin talven polttopuut
..auringonlaskut ovat kauneimmillaan. Tämä kuva on mun uusimmalta lempparipaikalta; lähimetsästä korkean kallioisen mäen päältä. Sieltä kelpaa tuijotella laskevaa aurinkoa, ja kompuroida sitten alamäkeen suunnistaen kotiin, kun romantiikkapäissään unohtaa miten pilkkopimeää metsässä tulee illalla. Meillä oli Tesomallakin ihan kodin lähellä tämmöinen kallioinen hengailupaikka (josta kivenheiton päässä oli pieni järvi, jonka ympärikävely oli juuri passelinpituinen iltalenkki, niin kuin täälläkin!) missä varsinkin siskon kanssa usein juotiin termarikaakaota ja tuijoteltiin tähtiä. Kuljettiin pitkästä aikaa Tessun ohi toissa viikonloppuna ja tuli aika tunteikas olo, kun näki pitkästä aikaa vanhat rakkaat hoodit, paljon kaikkea mahtui seitsemään vuoteen siellä! Toisaalta taas nykyinen koti tuntuu aina vain enemmän kohtalon osoittamalta, kun senkin läheltä löytää tällaisia täydellisiä paikkoja.
..hukumme koirankarvaan.
..maiharit osoittavat taas mainioutensa, ollen paras jalkinevalinta kaikille epämääräisille syksysäille. Ei palele varpaat eikä kastu sukat! Jo viisi vuotta olen tallustanut näillä sekä festarirapakoissa, syysloskassa että talvipakkasilla, ja varmaan palvelevat vielä ainakin toiset viisi lisää.
..tajuaa jälleen miten tärkeää on muistaa pitää huolta siitä, että näkyy liikenteessä. Illat on jo ihan hirmuisen pimeitä, varsinkin sadekelillä! Koirille löytyykin jos jonkinlaista liiviä ja vilkkuvaloa, mutta omissa varusteissa on kyllä ihan liian vähän heijastimia.
..voisin kuunnella Sóleyta tauotta. Varsinkin iltaisin bussissa. Ihan mieletön islantilainen artisti, unenomaisine äänimaisemineen ja sanoituksineen. Levyjen lisäksi kannattaa ehdottomasti tsekkailla livematskuja, vaikka tämä ja tämä.
Maiharit <3 Minunkin luottokenkäni. Ainoota miinusta talvella lumipallokelillä – kengän pohjiin pakkautuu pallot, joka saa ensin kävelyn vaappumaan kuin ankka ja esimerkiksi kauppaan mennessä meinaa lattialle astuessaan liukastua turvalleen joka kerta. Muuten ihan mainiot popot. 😀
Noin muuten syksystä kaksijakoiset fiilikset. Eilen ja tänään on ollut niitä pakahduttavan upeita aurinkoisia säitä, viime yönä/tänä aamuna pikkupakkastakin jo sen verran, että vesi oli pinnastaan jäätynyt. Luonto on kaunis ja hehkuva. Nää on siis ihan jees. Mutta sitten kun on pimeetä, pimeetä, pimeetä ja harmaata ja märkää ja yäk, niin uhkaa vetää mielen aika liiankin matalaksi. Vaan nää on näitä jokavuotisia…ihan vastaavaa kun ensilumesta tulee jipiijipiijipii-fiilis, mut viimestään tammikuussa on jo vakaasti sitä mieltä, että vitun lumi.
Täysin pointiton kommentti, mut ei se mitään. 😀
Joo! 😀 Ja oikein kovalla pakkasella noiden pohjat on kyllä tosi liukkaat.. Mut kyllä mää kompuroin ihan aina, ei voi pelästään kenkiä syyttää 😀
Mulla on toistaseks syksystä hyvä fiilis, juuri nää värit ja ekat viileet kelit <3 Mutta sitten kun värit on muhjuuntunut mudaksi maahan, sataa koko ajan ja tulee se piiiiiiiitkä märkä pimee vaihe ennen lunta, sit mää alan taas suunnitella maanpakoa tai neljännen koiran hankkimista :´D Oon ottanu noista jokaisen syysmasennuspäissäni.
Ja ei voi olla pointiton jos puhutaan vuodenajoista! Ne on älyttömän mielenkiintosia 😀