Some-vieroitusta

Olen somekoukussa, voi minua. Juuri ennen nukkumaanmenoa selailen hyvänmielenkuvia Instagramissa, ja herättyäni tsekkaan ensitöikseni naamakirjan tapahtumat ja blogimaailman. Reagoin puhelimen piipityksiin heti, vaikka minulla olisi oikeassa maailmassakin juuri keskustelu meneillään. Netin pätkiminen aiheuttaa välittömän kriisin. Elokuvien juonista menee puolet ohi, kun samalla chattaan, tai kommentoin jotain äärettömän tärkeää ruokakuvaa. Suurin osa päivästäni kuluu ainakin toinen silmä virtuaalimaailmassa. En enää lue kirjoja kuluttaakseni aikaa tai hankkiakseni tietoa asioista, vaan googlaan sopivat sivut netin syövereistä, ja tuijotan ruutua tunnista toiseen.

Aion nyt haastaa itseni. Kotiudun yövuorosta yleensä ennen kahdeksaa aamulla. Vien koirat ulos, syön, ja lojun sängyssä sen hiton kännykän tai jopa pulpetilta kaappaamani läppärin kanssa. Nukahdan yhdeksän ja kymmenen välissä. Viime aikoina olen nukkunut aika huonosti, kun talokauppoihin liittyvä jännitys on ajanut tsekkaamaan sähköpostit vähän väliä unien kustannuksella, ja puhelinkin on pirissyt päiväeläjien aikataulujen mukaisesti. Olo on tunkkainen.

Alkaen perjantaina kahdeksas elokuuta minä lupaan, että tartun kännykän sijaan kirjaan ennen nukkumaanmenoa. Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike on valmiina odottamassa. Läppäri saa makuuhuoneeseen ympärivuorokautisen porttikiellon. Laitan puhelimen tästä lähtien unien ajaksi ei häiriötä-tilaan, jolloin vain muutamasta numerosta tulevat puhelut hälyttävät, muut saavat odottaa. Käytän nettiä töiden ja nukahtamisen välissä ainoastaan, jos olen ihan oikeasti vailla jotain tietoa tai pitää hoitaa asioita, en blogien tai instakuvien selailuun. Some saa odottaa siihen asti, että herään.

Toivon tämän toistaiseksi voimassa olevan haasteen parantavan unenlaatuani, sekä herättävän uudelleen aivan liian pitkäksi aikaa uinahtaneen lukemisharrastukseni. R2-D2 toimikoon haasteen ja unieni suojelijana.

11025191_586967068072482_5283008526468329054_n.jpg

(Ja nyt minä ajastan tämän postauksen ilmestymään sillä aikaa kun nukun.)

Kommentit (2)
  1. Osa kuulostaa kyllä hyvin tutulta – yhtenä päivänä ihmettelin reipasta tahtiani saada asioita tehtyä, ja huomasinkin että olin vahingossa sulkenut Facebook-selainikkunan… 😉

    1. Haha, onnistunut vahinko!

      Siis mä luin tänään jo melkein kokonaisen kirjan!! En oo pitkään aikaan lukenut oikeen muuta ku blogeja ja lehtiä. Ai että tuntui mukavalta. Pikimmiten kirjastoon siis 🙂 Nukuinkin oikein hyvin, tosin en tie johtuiko se allergialääkkeiden väsyttävästä vaikutuksesta..

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *