Tällä viikolla

kukkia.jpg

Päätin tehdä kahden viikon ajan pelkästään päivätöitä. Kalenteria katsellessani tuntui kuin suunnittelisin lomaa; ihan oikea päivärytmi, ihan oikeat yöunet! Tehdessäni lähtöä iltavuoroon sain soiton, ja lupasin sitten kuitenkin mennä yöksi valvomaan kuolevan viereen. Tuplavuoron jälkeen keittiössä odotti tuplana kukkakimppuja. Itse toin kotiin tuplana viinipulloja ja viisi pussillista erilaisia pähkinöitä. Aloitin vapaaviikonlopun torstaina nuuskien liljojani punaviinin humistessa mukavasti ajatuksissa. Chardonnayn säästän lauantaille, ja toivon säätiedotuksen olevan väärässä, sillä vasta hankittu pallogrilli odottelee laatikossa ensimmäistä käyttökertaansa.

Puhelin soi kahdesti, mutta nyt osasin pitää pääni ja vapaaviikonloppuni.

Upouusi tiskikone kököttää pakkausmuovikasassa keskellä eteisen lattiaa. Vanha kone irroittettiin paikaltaan reilu viikko sitten ja meillä ei ole enää yhtään puhtaita astioita. Ruokakin on ollut äitien tekemää, koska käsin tiskaaminen on karmaiseva ajatus. Mietin, miten jotkut ihmiset ovat niin ahkeria ja tarmokkaita, ja miten väsähtänyt olen itse ollut viime aikoina. Tilasin ajan hemoglobiinin tarkistukseen ja tiputtelin ruusunjuuriuuttetta pipettipullosta juomaveden sekaan.

Kävin pitkästä aikaa kirpputorilla. Olen haaveillut somasta kahviastiastosta, ja pikkuiset, neuvostoliittolaiset ruusukupit tasseineen kurkkivat minua laatikostaan eräässä loossissa. Seitsemän kuppia kympillä. Mietin pitkään, sillä enhän minä oikeasti noita tarvisi, meillä on jo kuppeja. Muttei somia ruusukuppeja juhlakäyttöä varten! Lopulta nappasin kuppikopan kainalooni ja kassalla myyjä ilmoitti, että nämähän ovatkin puoleen hintaan. 

Kyseessä oli taatusti kohtalo.

ruusukupit.jpg

Olen haaveillut myös kesäyöstä. Nuotion ääressä, ystävät ympärillä, kitara sylissä. Kysyin kuntamme rakennusvalvojan mielipidettä unelmaani, ja ihmeekseni se kuulemma on sallittua, tehdä nuotiopaikka omalle pihalle. Olin aivan varma, että Räsänen joku olisi ehtinyt kieltää senkin. Politiikkaan liittyvät uutiset ovat saaneet minut, kuten varmaan kaikki muutkin, viime aikoina ihan uskomattoman vihaiseksi ja turhautuneeksi ja avuttomaksi. Mihin voimme vaikuttaa, kun raha ja sen häikäisemät ihmiset päättävät puolestamme? Mutta sitten uutisvirta kertoi, että presidentti oli juuri vahvistanut tasa-arvoisen avioliittolain. Joskus kansakin siis saa äänensä kuuluviin. Ehkei pidä tyytyä ja lakata yrittämistä.

Kommentit (6)
  1. ihanat kupit! mieki olen hommannu saman tyyliset pienet sievät kupit juhla käyttöön, onhan niistä kahviki ihan eri makusta 😀 ja ite tykkään juua pienestä sievästä kupista aamukahvini, se piristää mieltä ihan eri tavalla ja kahvikin jäähtyy nopeempaa juotavan lämpöseksi 🙂

    1. Mä juon aamukahvin yleensä niin koomassa ja hitaasti, että se on vedettävä Muumimukista ja silti viimenen hörppy on jo kylmää 😀 Mutta päiväkahveet on kyllä ihana nyt kattaa noihin <3 

  2. Onpa sievät kupposet! Meidän mammalla oli aikanaan aika samantyyliset ruusunnuppukupit vieraskuppeina. Nykyään ne pölyttyvät perillisten kaapeissa koska myöhemmät sukupolvet haluavat kahvinsa vähintään kolmen desin annoksina. Nyt rupesin miettimään että pitäisiköhän pummata ne itselle.

    1. Mä tarjosin viikonloppuvieraille noista kaffet ja ne oli ihan häkeltyneitä, kun kokivat, että näen jotenkin enemmän vaivaa heitä varten kattamalla nätisti 😀 Mää niin tykkään emännöidä <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *