Talvinaaman ryppyvoiteet

selfie.jpg

Arkikuva 3/7 Lauantai. Aamunaama matkalla kotiin yövuoron jälkeen!

Yksi homma tässä loppuvuoden mittaan heräilleessä paree mää jeejee-meiningissä, jonka Mariskan veisun mukaan Itserakkausjutuksi nimesin, on ollut ryhdistäytyminen ihonhoidon suhteen. Aihe ei ehkä kiinnostaisi niin paljon, ellen olisi joutunut kärsimään aikoinaan sen sortin pahoista ihottumista ja allergioista, että meinasin saada potkut lähihoitajakoulusta. Omaa ihoa on ollut pakko opetella, sillä lukuisten ihotautilääkäreiden tyrkyttämät apteekin perusvoiteet ja antibiootit eivät minun ongelmiani ratkaisseet.

En kuitenkaan paneudu nyt sairaskertomukseeni, vaan aivan täysin pinnallisesti tähän omaan pärstävärkkiin. Kirjoitin syksyllä silloin käytössä ja kokeilussa olleista tuotteista, nyt ajattelin päivitellä vähän talvihommia. Luonnonkosmetiikkaa muutaman vuoden verran tutkailtuani olen löytänyt kasvojeni tosirakkauden; Mádara se vaan osaa tehdä tällaisille pohjoisen asukeille juuri oikeanlaisia laasteja ja tasoitteita. Myös aprikoosiöljy oli tosi hyvä löytö, se on jäänyt pysyvästi käyttöön. 

Mádara misellivesi.jpg

Kivasti tietää tulleensa ihan oikeasti vanhaksi, kun naamarasvapurkeissa lukee renewal, firms & regenerating! Lunta ei näy eikä kuulu, mutta naama alkaa rapistua ja kiristellä ihan kalenterin mukaisesti näin talvikuukausina, ilman niitä soveliaita kelejäkin. Heleämmästä hipiästä innoissani kirjoitin tähän taas pienen Raamatun verran asiaa, joten vartalolle tarkoitetut tuotteet odottakoot omaa postaustaan. Olen opetellut käyttämään (ainakin melkein) päivittäin yhtä sun toistakin tököttiä, ja kyllähän kasvojen iho siitä selvästi on tykännyt.

Tuo misellivesi on tällaiselle laiskurille hirveän mukava toveri, kun voi vaikka sängyssä pötköllään putsata naaman kostutetulla pumpulilapulla, eikä tarvitse vaivautua lavuaarin luo lotraamaan veden ja puhdistusmaidon kanssa. (Silmien alueelle se tosin on minulla liian tujua tavaraa, jää hiukan kiristämään ihoa jos erehtyy sinne laappimaan.) Silmänympärysvoidetta laitin ensin litratolkulla ja haukuin, että se vaan turvottaa ja kirvelee, mutta sitten jonkun viisaamman blogissa luki sellaisia sanoja kuin nuppineulanpään kokoinen määrä, ei liikkuvalle luomelle ja hellävaraisesti sormenpäällä taputellen, ja nyt minäkin alan ehkä päästä asiasta jyvälle! Ihan kamalaa myöntää, mutta erityisesti miselliveden, silmänympärysvoiteen ja yövoiteen käytön on oikeasti huomannut uudenlaisena ihon kimmoisuutena ja kuulautena, eli sitä rupsahtamista oli todella ehtinyt jo tapahtua 😀

madara kasvot.jpg

En oikein tiedä omaa ihotyyppiäni, mutta sekava se on ainakin. Otsani on hilseilevän kuiva, leuka ja nenä kiiltävät ja näppyiset. Kauttaaltaan kasvot ovat niin rutikuivat, että Mádaran paksuin kasvovoide Deep Moisture Cream on jo useamman vuoden ollut suurin rakkauteni kesät talvet, kevyemmistä ei ole mihinkään. Toista lemppariani, AHA hedelmähappokuorintaa olen tainnut hehkuttaa jo useampaankin otteeseen, sellainen pikainen kasvojenkirkastus! Suihkussa putsaan naaman tuolla kauraisella puhdistusmaidolla, jonka käyttö vähentää huomattavasti kiristelyä ja hilseilyä vesipesun jälkeen. Nyt olen keksinyt laittaa kasvojen kuivimpiin kohtiin lisäksi sheavoita tai aprikoosiöljyä ennen yövoiteen (ihan oikeasti!! eri rasvat päivin öin, en olisi ikinä uskonut rupeavani tämmöiseen) levittämistä. Kyllä vaan on ylellinen olo, kun ennen simahtamista leikkii kauneushoitolaa hyväntuoksuisten juttujen kanssa ja ihailee rakkaita Kiuruja seinällä. 

Aprikoosiöljy.jpg

kiurujen yö.jpg

Itserakkausjutun edellinen osa täällä.

Kommentit (8)
  1. Mää kans fanitan Mádaraa, ihan huippuja tuotteita melkein kaikki, ja siitä heinäpellon hajustakin tulee kivasti mieleen mummola. Yrttideodorantti on ihan paras (se vanha versio, uusi haisee pahalle), samoin tuo mainitsemasi happokuorinta. Kasvosaippuaa fanitan myös, tosi kätevä kun ei tarvita pakkauksia. Öljyjä voisi kokeilla seuraavaksi, kaikenlaiset kunnon tehohoidot ovat ruvenneet kiinnostamaan viime aikoina.

    Täällä on myös viime aikoina opeteltu läträämään voiteilla ja seerumeilla, sitä jotenkin yhtäkkiä näin kaksivitosena tajusi että mä en ole teini-ikäinen enää eikä ole mun ihokaan, ja se kaipaa kosteutusta eikä mitään likaa räjäyttäviä putsareita. Jännä miten tuollaisen asian tajuaminen voi kestää monta vuotta. Seuraavaksi mietin sitten, pitäisikö silmänympärysvoiteelle antaa mahdollisuus, sekin on yksi niistä konsepteista joille olen aina vähän tuhahdellut.

    1. Juuri tässä happonaamio kasvoilla oottelen, et vaikutusaika loppuu ja pääsen saunaan 😀 Se uus dödö haisee tosiaan ihan järkyttävälle! Ajattelin kitistä asiasta, kunhan pääsen kroppatuotteisiin asti. Mä tilasin tosiaan just alesta sellaisen kuivaöljyn, kun tällä viikolla kaikki oli Natural Goods Companyn verkkokaupassa -30% 🙂

      Silmänympärysvoide on kyllä jännä; kun sen viimein taipuu hankkimaan pitää sitä käyttöäkin ihan oikeasti opetella, ei voikaan ihan miten vaan laappia! Pitää testata jonkun toisenkin merkin tuotetta vielä, niinkuin kaiken muunkin kanssa. Tähän asti Mádara on voittanut kaikessa paitsi suihkugeeleissä.

  2. Kiva postaus! Noita Madaran tuotteita täytyisi kyllä testata. 🙂

    1. Kiitos! Oon kokeillut aika monelta eri luonnonkosmetiikkamerkiltä erilaisia tuotteita, mut jotenkin tää Mádara on aina osoittautunut parhaaksi kasvojen osalta 🙂 Sillain, että oikeasti huomaa vaikutuksen!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *