Vuosi vaihtuu, minä en

Onko muilla tapana lehautella jatkuvasti ilmoille sanaa kohtalo? Minä harrastan moista, ja olen tartuttanut sitä vähän lähipiiriinkin. Kohtalo voi esittäytyä päivissä monin tavoin: Joku tietty juttu alkaa ponnahdella tauotta esiin erilaisissa asiayhteyksissä, saan tavallista enemmän etiäisiä, tai summamutikassa pikaisesti siipaloituja kurkkuviipaleita onkin juuri täydellinen, parillinen määrä levitettäväksi kahden ruispalan päälle. Suurempia kohtalon tielleni järjestelemiä asioita ovat esimerkiksi eräs varsin mukiinmenevä tyyppi ja yhteinen unelmatönömme.

keinu.jpg

Kävin joskus muutamilla joogatunneilla ja hölmöilin lisäksi liukkaan retkimakuualustan päällä kotona. Suurin syy ettei silloin kokeilemani, ihanan OmYoga-studion ja minun välille syntynyt pysyvämpää suhdetta, on työajat. Halajan joogalta ennen kaikkea rentoutusta ja meditaatiota, joten en halua tunnille esimerkiksi iltasella ennen yövuoroa. Töiden jälkeen rauhoittava joogatuokio toisi varmasti unen hyvin, mutta aamukahdeksalta alkavat tunnit ovat melko vähässä, ja nukkumisaika jäisi aika lyhyeksi kun pitäisi lisäksi vielä sumplia bussien kanssa. Ja vapaapäivänä en vain saa aikaiseksi busseilla kymmenen kilometrin päähän suht tyyriin joogatunnin takia, joka ei oikeastaan edes ole juuri sopivaan aikaan. Koitin katsella Youtubesta joogavideoita, mutten pysynyt mukana useimmiten englanninkielisissä selostuksissa. Kirjojen kanssa on vaikea opetella alkeita, koska pitäisi lukea, keskittyä ja tehdä samaan aikaan, eikä ole ketään näyttämässä mallia.

Mietiskelin tuossa juuri, omaperäisesti näin vuoden lopun kunniaksi, että mitäpäs sitten tavoittelen ensi vuodelta. Talohässäkän rauhoituttua on tullut taas tarve ja halu panostaa hyvään fiilikseen, ja siksi tahdon ihan erityisesti palata joogan pariin. Tehdä harjoituksista pysyvän tavan. Ajatus on käynyt mielessäni jokusia kertoja tämänkin vuoden aikana, mutta nyt tuli viimein sellainen OIKEESTI LOPPU SE JAHKAAMINEN-fiilis. Ja mitä mainostaakaan Lilyn banneri heti kun näissä ajatuksissa tämän sivun avaan: YoogaiaaKohtalo!

kotijoogi.jpg

Livetunteja ja tallennevideoita tarjoava Yoogaia vaikuttaa mielenkiintoiselta ja edulliselta vaihtoehdolta, ja aloitin ilmaisen kokeilujaksoni tänään. Toivottavasti innostus pysyy! Puitteetkin ovat nykyään aika mainiot; voinhan tehdä kettukamariin ihan oman joogastudioni. Kaksion olohuoneessa joogiessa oli jatkuvasti jonkun häntä tai tassu suussa, kuten yllä olevasta helmikuisesta kuvasta näkyy.. Sohvan ja teeveetason välissä oli muutenkin ikävän ahdasta, ja hissin kolistessa seinän takana myös meluisaa.

Joogan tuoman liikunnan lisäksi toivon perseen nousevan muutenkin useammin penkistä, ja jalkojen vievän tutkimaan uuden kotikaupungin metsiä. Metsistä ja omasta pihasta tahdon ensi vuonna kerätä ja säilöä mahdollisimman paljon kaikkea ihanaa, mikä tänä vuonna jäi väliin. Aloitan kotipuutarhuroinnin jo nyt talvella, keittiön ikkunan edessä herneenversoja herättelemällä. Toivottavasti saan toteutettua myös haaveet omenapuista ja marjapensaista.

mustikkametsä.jpg

herneenversot.jpg

nokkosia.jpg

Siinäpä hörhöilyä kerrakseen. Maailmallisempien asioiden pariin! Viini-lehden FBssa julkaistaan aina kerran viikossa viinivinkki ruokasuosituksineen. Olen tänä vuonna seuraillut sivua mielenkiinnolla, mutta pysynyt viiniharrastukseni saralla toistaiseksi hyvin maltillisesti Ranskan alueella ja lempirypäleessäni sauvignon blancissa. Ensi vuoden tavoite on tutustua paremmin myös punkkuihin, ja maistella mahdollisimman monenlaisia viinejä tutun ja turvallisen sitruksinen-mineraalinen-hapokas mantran ulkopuolelta. Rahatilanteen salliessa kokeilen erityisesti niitä Viini-lehden suosittelemia viini-sapuska-yhdistelmiä. Ja toivottavasti esimerkiksi Vinoteekki järjestää jälleen jotain halpoja tastingeja aloittelijoille. Toissasyksynä kävin parissa, ja ne olivat oikein mukavia ja rentoja tilaisuuksia vailla pönöttämistä. (Tai siltä ainakin tuntui kuudennen viinin jälkeen. Jaa sylkykuppi? Emmää!)

Yritän myös katsoa peiliin hieman useammin kuin tänä vuonna. Ihan kirjaimellisesti siis. Tosin tönömme paras peili on edelleen kylppärin yläkaapin ovessa oleva, josta yletyn näkemään suurinpiirtein hiusrajani, jos seison varpaillani. Mutta on huomattavasti herttaisempi olo, kun ei kulje jatkuvasti rönttövaatteissa tai anna juurikasvun kasvaa korvannipukoihin asti. Maalintahrimat verkkarit syrjään ja lempimekot käyttöön taas! Kokovartalopeilin hankkimista harkittakoon vielä.

Treffeillä käyminen on parisuhteen parhautta, vaan vähäiseksi jäänyt sekin viime aikoina. Tampereella on mahdottoman monia kiinnostavia etnisiä ravintoloita, joissa en ole ikinä käynyt, ja joissa ällösöpöstely ykköset yllä sujuisi melko siedettävälläkin budjetilla. Myös Gastropubeissa vierailuita olen himoinnut kovasti. Kenties voisimme elvyttää alkuaikojen treffit kerran kuukaudessa-tavan taas eloon.. 

inez.jpg

Enemmän joogaa, monipuolisemmin viinejä ja ruokaa. Tasapuolisempi suhde löhöilylle ja liikunnalle. Kenties kunnollinen peili. Paljon hörhöilyä ja metsissä pomppimista. Lisää romantiikkaa. Siinäpä kai ne tärkeimmät tavoitteet, joilla ensi vuodesta kohennetaan vielä tätä nykyistäkin parempi. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *