VIIME AIKOINA

Olen kuunnellut lähes pelkästään Ida Paulin ja Kalle Lindrothia tuotantoa. Jokainen päivä löydän taas uuden lempikappaleen.

Miettinyt paljon sitä missä olen nyt.

Miettinyt vielä enemmän missä haluaisin olla seuraavaksi.

Ollut huojentunut siitä, että ne minulle kaikkein tärkeimmät palaset ovat kuitenkin kohdallaan.

Nauranut pitkästä aikaa vedet silmissä. Ymmärtänyt, että yksi huoli elämässä ei saisi viedä iloa kaikesta muustakin.

Käynyt kerran viikossa hot yin joogassa. Sen pitkissä liikkeissä katoavat ensin kaikki  ajatukset ja hiljaa mieli täyttyy muistoista joita ei ole vuosiin ajatellut.

Kokeillut vyöhyketerapiaa ja sen  jälkeen varannut uuden käynnin toisensa jälkeen. En tiedä enkä välitä onko vyöhyketerapian vaikutus todistettua vaiko lumetta, sillä epätodellisen rento olo hoidon jälkeen on kuitenkin ihan todellinen.

Leikannut taas polkkatukan. Oikeastaan ei ollut edes tarkoitus kasvattaa pidempää mutta kuuden kuukauden ajan vain unohdin mennä kampaajalle.

Poistanut iltapäivälehdet puhelimesta kun huomasin miten pahantuulisen ja turhautuneen olon niiden klikkiotsikot ja uutisointitapa aiheuttavat.

Katsonut netflixistä Societyn ja miettinyt, että milloinkohan sitä tuntee olonsa liian vanhaksi katsomaan teinisarjoja?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *