Arkiviikko

Lupasin seuraavaksi kirjoittaa arjesta. Joten heippa vaan Bollywood-bling-bling, täältä pesee täyslaidallinen perusarkea. Wohoo!
(lupasin kirjoittaa myös kakkavaipoista, mutta jätän ehkä tänään väliin)

Päikkärirytmien vihdoinkin löydyttyä puutalon arki rullailee eteenp… okei nyt kuulostaa liian seesteiseltä ja helpolta… …sujuu… no eikä suju… …onnistuu… ääh ei sekään… …on. Sanotaan nyt vaikka niin. Puutalon arki on.

Tähän tyyliin.

Maanantai

Seela heräilee tapansa mukaan seitsemän jälkeen. Tirpalle vielä maistuu uni – unikeko. Pakko kuitenkin herättää napero ennen yhdeksää, koska kaupungin hoitaja on tulossa tänään meille. Haluan Silvan olevan hereillä oveenkoputuksen kuuluessa; pyrin välttämään säikähtämisheräämisiä. Sitä paitsi täytyy nauttia pehmeistä halailuaamuista niin kauan kuin se on mahdollista.

10808908_341023499413695_571449370_n.jpg

Yhdeksältä tulee kaupungin hoitaja. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli, että hoitaja leikkisi kotona Silvan kanssa sillä aikaa, kun me Seelan kanssa käydään neuvolassa. Laskeskelen kuitenkin kelloa ja tajuan, että jos neuvola-aika on yhtään myöhässä (kuten usein on), en välttämättä ehdi takaisin ennen kuin hoitajan työaika puoli kahdeltatoista loppuu. Niinpä päätämme koko porukka lähteä Oulunkylän terveysasemalla – Silva leikkii hoitajan kanssa neuvolan aulassa sillä aikaa, kun me Seelan kanssa olemme terveydenhoitajan juttusilla.

Hoitaja lähtee heti neuvola-ajan jälkeen seuraavaan perheeseen. Seela nukahtaa paluumatkalla autoon; päikkärit yli tunnin myöhässä. No, Silvan kanssa saadaan lounastaa rauhassa. Yhdeltä Silva ulkovaatteisiin ja päikkäreille vaunuihin. Seurustelen Seelan kanssa hetken ennen kuin nukutan sen kakkospäikkäreille Manducaan.

Joel tulee töistä ennen viittä. Lapset juuri heräävät, vaihdamme kuulumiset ja minä vilahdan ulos kotoa, tanssitunnille Bolly Beat -tanssikoululle. Joel jää kotiin leikkimään lasten kanssa ja tekemään ruokaa.

Ilta on hässäkkää. Kymmenen jälkeen koko porukka yrittää päästä nukkumaan.

Tiistai

Leikkitreffit! Kahvia ja unelmia -blogin Nonariina porukoineen koputteli puutalon oveen sopivasti meidän aamupalan jälkeen. Filippa on meille niii-iiin mieluisaa leikkiseuraa – rauhallisilla tytöillä menevät leikit tosi hyvin yksiin. Paitsi tällä kertaa meidän Silva jopa yritti vähän päsmäröidäkin. Ajatella – meidän ujoliini-Silva! 

Leikkitreffit ovat kyllä ihan parasta; niitä saisi olla ohjelmassa kyllä useamminkin. Näinhän nämä kotihoidossa olevat naperot hyvin saisivat kokemusta toisten lasten kanssa toimimisesta. Harmi kyllä (meidän kannalta) niin monen naperokaverin vanhemmat ovat jo palanneet töihin – enimmäkseen vain me ”kakkoskierroslaiset” olemme päivisin vapaita. Onneksi meillä on kuitenkin muutama kaveri, joita silloin tällöin näin päivisin tapaamme.

Lounaaksi koko leikkiporukka syö pastaa ja soijakastiketta, ja vieraiden lähdettyä iskee akuutti väsy. Molemmat lapset nukahtavat yhdeltä; Silva vaunuun ja Seela Manducaan.

Joelin tultua töistä minä painelen suoraan nukkumaan. Äidin päiväuniaika.

Illalla Alepa-setä tuo meille ruokaa.

10522255_723041167772291_1494513692_n.jpg

Keskiviikko

Tanssituntipäivä! Alkuun kävin Silvan tanssitunnilla molempien lasten kanssa yhtä aikaa, mutta sitten mummi ilmoittautui vapaaehtoiseksi vauvanhoitajaksi keskiviikkoaamupäiviin. Ihan luksusta – saamme Silvan kanssa laatuaikaa kaksistaan! …ja Seela laatuaikaa mummin kanssa 🙂

Helsingin tanssiopiston taaperotanssitunnilla on huippukivaa niin kuin aina. Keskiviikot on arkipäivistä kaikkein parhaita!

Tänään onneksi mummi ehtii auttaa myös päivän haasteellisimmassa kohdassa eli molempien lasten yhtäaikaisessa päikkäreillemenossa. Kahden käsiparin ansiosta homma käy ilman itkuja. Molemmat nukahtavat silmänräpäyksessä: Silvalle sanotaan ”kauniita unia” ja lykätään ulos, ja Seela nukahtaa tutti suussa mummin syliin.

Tällä kertaa mummi jää siis poikkeuksellisesti vielä pidemäksikin aikaan lastenhoitotehtäviin. Minä nimittäin vedän vaatteet kiirellä niskaan ja suuntaan Eiran kirurgiseen sairaalaan. Viisaudenhampaan leikkauskohta ei nimittäin ole vieläkään parantunut kunnolla – poskessani on luumun kokoinen kova patti, joka on vielä kipeäkin. Perhana. Hammaslääkärinkeikka menee yllättävän nopeasti; olen jo kolmelta takaisin kotona. Täydessä unessa oleva tirppa ei edes tiedä, että olin poissa.

Ai niin, ja noin puolen päivän aikoihin olin kuullut tästä Putous-tanssikeikasta; ja illalla säntäsin sitten vielä Kisahallin hikiseen harjoituslooshiin. Kahden hektisen tunnin aikana Ilona Kolachana opetti meille koko koreografian. Hurjaa! Pää vain surisi – arvatkaa vaan, millaista on yrittää painaa koreografiaa muistiin tällaisella univelalla… Illalla harjoittelin vielä tanssiaskelia Ilonan lähettämän treenivideon avulla.

Torstai

Aamuhäsellysten jälkeen kaksi lasta vaatteisiin ja (taas) Oulunkylän terveysasemalle; tällä kertaa muissa asioissa. Lääkärinajan jälkeen siirsin autokaukaloon nukahtaneen Seelan tuplavaunuun ja kärryttelin meidät Arabian leikkipuistoon vauvojen lorutuokioon.

Lorutuokio on tällä hetkellä Seelan ainoa vauvanharrastus; alkusyksystä myös vauvajumppailimme (niin, että Silva nukkui päikkäreitä sillä aikaa asukastalon ikkunoiden ulkopuolella), mutta päikkärirytmi vei voiton vauvajumppaharrastuksesta – Seelan päikkärit osuvat siiis nykyään suoraan jumppa-aikaan.

Mutta lorutuokio on kiva, ja vieläpä ilmainen harrastus. Silva ottaa leikkipuiston puolelta mukaan oman vauvanukkensa ja loruttelee sen kanssa niin kuin muutkin äidit siellä. Iso kiitos leikkipuistohenkilökunnalle, että ennakkoluulottomasti päästivät naperonkin mukaan – Silva on vauvaharrastuksesta ehkä jopa enemmän innostunut kuin Seela-vauva itse 🙂

Loruhetken jälkeen (ja jo sen aikana) iskee väsymys. Ja vielä pitäisi päästä kotiin lounaalle… Ensi kerralla otan lounaan kyllä boksissa mukaan, jotta Silvakin voi nukahtaa tuplavaunuihin jo matkalla.

Seela sen sijaan nukahtaa jo vaunuihin ja herää samaan aikaan, kun Silva sitten lounaan jälkeen menee nukkumaan. Hyvästi, tämän päivän haaveet lasten yhtäaikaisista pitkistä päiväunista! Nooh, viimeisen tunnin ajan lapset sentään uinuvat yhtä aikaa.

10729217_938174899543625_351681944_n.jpg

Illalla on vielä Silvan muskari Pop&Jazz-konservatoriolla. Jee! Silva saa aina valita, lähteekö muskariin äidin vai isin kanssa – useimmiten Silva kyllä sanoo ”koko perhe”, ja välillä olemmekin menneet sinne kaikkine vauvoinemme <3 Tällä kertaa minä olin kuitenkin… kröhöm…hieman ohjaillut mielipiteenmuodostusta niin, että Silva valitsi äidin. Jee jee jee, mun vuoro jee jee! Muskarissa on vaan niii-iiin kivaa – ihan harmittaa aina, kun napero valitsee isin.

Tällä(kin) kertaa Silva soitti djembe-rumpua ja (wohoo!) myös sähkökitaraa. Pop&Jazzin muskari = paras.

Illalla treenasime taas Silvan kanssa Bollywood-tanssiaskeleita Ilonan videon tahtiin. Kuvasin myös tirpan tanssin – selvä tulevaisuuden Bollywood-tähti suoraan puutalosta!

Perjantai

Tavallisesti perjantaipäivän ohjelmaan kuuluu Silvan temppukoulu – ja useimmiten sillä aikaa Seela nukkuu nätisti itkuhälärin päässä ulkona. Tällä kertaa temppuilu oli kuitenkin peruttu. Ja olimme laiskoja ja pysyimme aamupäivän leikkiajan kotona. Silva muovaili muovailuvahasta naan-leipää ja piti äidille oppituntia veitsen käytöstä sillä aikaa, kun Seela nukkui aamupäiväpäikkärinsä Manducassa.

takaa.jpg

Päivärytmin mukaan kahdeltatoista taas lounas ja yhdeltä lapset nukkumaan. Ja kappas – äidin työviikko oli päättynyt!

Joelin tultua kotiin suihkaisin autolla Sfinksin studiolle Kalasatamaan Putous-tanssia treenaamaan. Jaiks! Jännitys alkoi nousta!

Illalla treenasin vielä videon tanssiin ja totesin, että hei mähän osaan tän! Uskomaton tunne. Koreografia hallussa, seuraavana päivänä lauantaina voi täysillä keskittyä fiilikseen.

*******

Tältä kuulostaa puutalon viikko. Isoimmista arjenhallintakatastrofeista ollaan siis (ehkä) selvitty, ja elämä rullailee eteenp… sujuu… onnist… on.

Kommentit (69)
  1. Suloinen tuo Silva nukkuu kuva. Siinä on jotain niin ylisuloista, kun pieni nukkuu. 

  2. Haluisin vähän poiketa aiheesta, tuo kuva alepan kasseista iski silmään, käsityksen mukaan käytätte sitä suht usein, sekä olet testannut prisman noudon myös.itse olen harkinnut monta kertaa alepan kauppakassin tilaamista. Mutta kiinnostaisin kovasti kokemukset muiden osalta, kirjotathan tästä aiheesta vielä enemmän.

    1. Kirjoitan! Itse asiassa ihan pian 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *