Ei! Ei! Ei!

”Minua ei väsytä! Ei! Ei! Ei! Ei väsytä, ei väsytä, EIVÄSYTÄ, EI!!!!”

Parit korkeimmat väsymyks… väsymättömyydenilmaisun kohdat saivat ravintolan lasit iloisesti helisemään. Napero lötköpötkönä ravintolan penkillä. Jaahas. Jaahas. Mitäs sitä eilen tulikaan kirjoitettua…?

No niin. No niin. Täten on nyt saatu muistutus onnistuneen naperoelon (tän yhden nimenomaisen naperon suhteen siis) kahdesta ydinkohdasta:

1. Riittävän säännöllinen rytmi. Okei, okei, päiväunet viivästyivät vain tunnilla. Mutta enpäs ottanut huomioon, että aamulla myös herättiin kaksi tuntia normaalia aikaisemmin eli todellisuudessa valveillaoloaikaa tuli kolme tuntia tavallista enemmän. Hmm ilmankos yhtä äkkiä ehdittiin tehdä saman aamupäivän aikana niin paljon asioita…

…ja suoraan siihen liittyen kohta numero kaksi:
2. Sopivasti kivaa tekemistä. Sopivasti, ei liikaa. Liikenneturvan aamupalatilaisuus, jossa lapsille mukavaa tekemistä sillä aikaa, kun aikuiset juttelevat liikenneturvallisuusasioista (kivaa). Sen perään Eläinmuseoon yhdessä bloggaajakollegan kanssa (kivaa). No mennäänpä sit vielä lounaalle ihan ravintolaan (kivaa), kun ei tästä Eläinmuseon kahvilasta oikein saa kuin pullaa. Kaikki kolme peräkkäin (liikaa).

*******

Mielenilmaus kesti arviolta viisitoista sekuntia, mutta muistutus meni perille: pidäs nyt kuule äiti tää homma hanskassa.

Ja ne hanskat ihan oikeasti olivat hukassa. Mutta löytyivät. Hyvä. Parittomia ruskeita oikean käden nahkahanskoja kotona on vasta kolme.

 

PS. Mikä oli hauskinta aamutilaisuudessa?

croissantti.jpg

”Konsantti!!!!”

Mikä oli hauskinta eläinmuseossa?

kolo.jpg

”Kolo!!!!”

Kommentit (31)
  1. Ei Väsytä | 10 Uutiset
    25.7.2020, 05:01

    […] Ei! Ei! Ei! – Puutalobaby | Lily – ”Minua ei väsytä! Ei! Ei! Ei! Ei väsytä, ei väsytä, EIVÄSYTÄ, EI!!!!” Parit korkeimmat väsymyks. […]

  2. Hih, meidän vajaa 3v. kun nukahtaisi kymmenessä sekunnissa, siinä kestäisin pienet ei:t kevyesti (tai kovemmatkin, mutta meillä siis liian väsynyt lapsi hakee unta ainakin puoli tuntia, sopivan väsyneenä nukahtaa tuurilla vartissa).

    Muutenkin risoo kun aivan ihana kuunteleva ja jutteleva 2,5-vuotias nakeroinen on yhtäkkiä muuttunut EI EI EI maahan muuttaneeksi pikkumonsteriksi (joo on se rakas ja ihana edelleen, mutta ööh, hiukkasen tempperamentikas ja kun vastakkain on samanmoinen äiti ja tytär niin meillä aika paljon räiskyy just nyt). Siis ulosmeno on EIEIEIEIEIE, pukeminen on EIEIEIEIE, vessaanmeno on EIEIEIEEIEIEI, syömääntuleminen on EIEIEIEIEEIEIEI. Kysymyksiin se vastaa aina ensin EI ja sit puoli sekuntia myöhemmin joo (tai sit se saa jäätävät raivarit)….niin ja tokihan elämä hymyilee sit kun ollaan ruokapöydässä tai päästy ulos. Joo, eli tyttären mieli kuohuu just nyt ja huh-huh sanon mä (toivon että tytär tulee äitiinsä ja vaikea uhmaikä tarkoittaa helppoa murrosikää). No joo, mutta elän toivossa että tää menee ohi, päiväkodissa kattelin syksyllä kolmivuotiaiden raivareita eteisessä, että rantautuukohan noi meillekin ja nyt voin hyvin todeta, että rantautui (positiivisena huomiona ne syksyllä 3v:t ei enää raivoa, joten ehkä meillä ollaan kesällä voiton puolella…).

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *