Eläintarhat – ihan jees vai heti boikottiin?

Vierailen eläintarhoissa aina enemmän tai vähemmän ristiriitaisin tuntein. Jossain vaiheessa itse asiassa boikotoin jopa Korkeasaarta kymmenisen vuotta – no, viime vuonna me ostettiin sinne sitten ihan kausikortitkin. Että silleen.

Se nyt ainakin on ihan päivänselvää, että eläimet kuuluvat luontoon eivätkä häkkeihin. Tosin tällä samalla mutta pidemmälleviedyllä logiikalla voisi sitten kai kyseenalaistaa lemmikkieläinten pitämisenkin. Kai.

Mutta pitäisikö eläintarhoja siis systemaattisesti boikotoida?

krokotiilit.JPG

Täällä Fuengirolassa on ihan tosi-tosi kiva eläintarha, Bioparc. Me ollaan itse asiassa käyty siellä nyt jo kahdesti – se on vaan niiii-iiiin ihana paikka. Ehkä paras eläinpuisto, jossa olen ikinä käynyt – heh sitä Tansanian-safaria ei siis lasketa tähän, oli tietysti ihan eri nähdä eläimet omassa ympäristössään. Mutta kröhöm tässä elämänvaiheessa ihan muutamaan vuoteen sinne ei olla uudelleen menossa.

Tämä Bioparc on vähän niin kuin vehreä keidas kaupungin keskellä. Eläimet vaikuttavat suht hyvinvoivilta, ja ympäristöt ovat jotenkin tosi aidon oloisia. Koko puiston tunnelma on (näin off-seasonilla; en tietysti tiedä, millainen meno siellä pahimpaan turistiaikaan on) jotenkin vaan… …miellyttävä. Seesteinen ja tosiaan: (mahdollisimman) aito.

burton.JPG

Jopa Kamputsean Angkorin aluetta aiemmin kolunneille. En tiedä, näkyykö se yhtään kuvissa – mutta keinotekoisuudestaan huolimatta ympäristö ei ollut yhtään sellainen ”muovinen”:

angkor.JPG

Sitä haluaisi ajatella, että nykyisin eläintarhoissa pyritään huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista mahdollisimman hyvin. Hoitohenkilökunta on käsittääkseni (näin ainakin Korkeasaaresta olen kuullut) kaikista eläinrakkaimmista ihmisistä eläinrakkaimpia. Olettteko muuten huomanneet Korkeasaaressa sen vanhan karhuhäkin – joskus eläimet tosiaan elivät eläintarhoissa niin. Onneksi ei enää.

20150223_144224.JPG

Minulla on toisenlaisiakin kokemuksia. Intia. Voi kamaluuksien kamaluus. En muista edes paikkaa saatikka puiston nimeä. Mutta verkkokalvoilleni on piirtynyt ikuisiksi ajoiksi esimerkiksi valkoinen tiikeri, josta pienellä silmäyksellä näki koko nuutuneen viimeisiään vetävän eläinparan kärsimyksen. Että tämän ei kuuluisi olla näin.

20150223_144245.JPG

Ja näissä parhaimmissakin eläinpuistoissa koen ainakin itse vähän ristiriitaisia hetkiä. Esimerkiksi gorillat. Kaikissa eleissään jo selvästi niin lähellä ihmisiä. Sellaista inhimillistä älykkyyttä. Ymmärtävätkö ne elävänsä vangittuina?

Hehe Bioparcin urosgorillalla on 25 jälkeläistä, että ei sen elämä ehkä kuitenkaan niiiii-iiin kurjaa ole ollut.

gorilla.JPG

Mikä meitä sitten esimerkiksi tuonne Bioparciin vetää? No ennen kaikkea koko perheen jakama viehtymys eläimiin. Tuoreimpana eläinfanina Seela, joka oli eläinkohtaamisista ihan riemuissaan: höö! HÖÖ! Ja innokasta sormellaosoittamista. HÖÖ!

vauva.JPG

Käsittääkseni eläintarhat tekevät myös ihan tärkeää työtä. Joel juuri (lasten nukahdettua orankia katsellessamme) totesi, että jos sadan vuoden päästä on olemassa sellainen kuin oranki, kyllä se on aika paljon eläintarhojen ansiota. Orankien elinympäristöä kun tuhotaan niin paljon.

apinat.JPG

”Millä muulla voi perustella eläintarhoissa käyntiä?”, kysyin Joelilta. Istumme juuri tällä hetkellä rantaravintolassa, lapset nukkuvat, hiekka on valkoista ja turkoosi meri kohisee vieressä.

Joel kohautti hartioitaan, vähän surumielisenä.
”Ei sitä voi varmasti sen kummemmin perustella.”

 

Kommentit (31)
    1. Vau miten kiinnostava juttu,  kiitos! !!!!

  1. Täällä yksi blogin pitkäaikainen, tähän asti hiljainen lukija päätti tarttua aiheeseen : )

    Eläintarhojen eettisyyttä on hyvä pohtia. Joskus ollaan mielestäni menty paljolti vikaan kun villieläimiä on tuotu häkkeihin ihmisten ihmeteltäviksi. Kylmä fakta kuitenkin on että tehtyä ei saada tekemättömäksi. Nykyajan eläintarhat ovat käsittääkseni kuitenkin löytäneet tässäkin kommenttiketjussa esiintyneen eettisemmän linjan eläintenpitoon, mikä on hyvinkin positiivista. En siis näe mitään syytä, miksei hyvämaineisten eläintarhojen toimintaa voisi tukea niissä käymällä?

    Kun miettii eläintarhoissa kasvaneiden eläinten elinoloja, niin niillähän on asiat paljon stressittömämmin kuin luonnossa elävillä. Reviiriä ei tarvitse puolustaa, ruoka tulee eteen tiettynä päivinä tiettyyn kellonaikaan, lajitovereita on tai ei ole (miten kukin tykkää) ja ei ole haittaa loisista. Mikäli eläimellä on jokin sairaus, vaiva tai se ei nauti olostaan, asia hoidetaan. Lisäksi eläintarhojen asukit ovat syntyneet niihin olosuhteisiin, joten ne eivät tiedä muusta.

    Luonnossa eläinten elämä koostuu kuitenkin kärjistetysti seuraavasta syklistä: etsi ruokaa, puolusta reviiriä, pakene vihollisia, etsi juotavaa, puolusta reviiriä, pakene vihollisia, mahdollisesti pariudu/lisäänny, nuku. Loiset ja sairaudet kiusaavat ja aina ei kaikki mene niin kuin Strömsössä.

    Ja sehän on ihan luonnollista, mutta ihmisten mielikuva villeinä elävistä eläimistä on yleensä jotenkin majesteettinen ja ylväs, tavallaan myös vapauden symboliksikin sitä voisi kai kutsua. Karu totuus on että villieläinten elämä on selviytymistaistelua päivästä toiseen – asia mitä nykyihmisen on hyvin vaikea varmastikin käsittää. Ja koska suurin osa ihmisistä on valitettavan välinpitämättömiä ympäristöasioista, saattaa olla että tulevaisuudessa eläintarhat ovat ainoa paikka missä eläimiä ylipäätään näkee…

    Ugh, olen avautunut. Pääpointtina taisi tässä olla, että eläintarhasta se on kiinni että kannattaako sinne mennä vai ei – mutta yleinen ”yääh, raukkaparka elukat siellä häkeissään kun niiden kuuluisi olla villejä, vapaita ja onnellisia” on mun mielestä naurettavaa. Eivät ne luonnonvaraiset tai eläintarhassa asuvat eläimet nauti vapaudesta – tuskin tietävät mitä vapaus on, se kun on ihmisen luoma käsite 😀

    P.s., Sekavaksihan se meni 😀 Tekstin jäsentely ei ikinä ole ollut meikäläisen vahvin laji, varsinkaan nyt kun on pää täynnä räkää, perhanan flunssa…

    1. Ristiriitoja täälläkin
      27.2.2015, 08:38

      Tässä kohtaa voit toki miettiä, että eläisitkö itse mielummin talossa, pienen piha-alueen kanssa, josta et voisi koskaan poistua kuin omaa vapaata elämääsi. Elämää, jossa kaikki on turvallista ja säädeltyä, mutta et koskaan pääsisi tiettyä rajattua aluetta laajemmalle alueelle. Villieläimet on kuitenkin suunniteltu luontoon, toki vaarat vaanivat ja ravinnon etsiminen on työlästä ja sateessa kurjaa ja taudit ikäviä jne. mutta yhtäkään eläintä ei ole suunniteltu elämään häkissä.

      Vaikka eläimet eläisivät tyytyväistä ja helppoa, paikoitellen onnellistakin elämää, niin silti niiden aivot on suunniteltu toimimaan luonnossa. Mikään keinotekoinen virikkeellistäminen ei voi vastata siihen, millaista aivotyötä eläin luonnossa tekee selvityäkseen ja mitä isoimmista eläimistä puhutaan, niin yksikään aitaus ei ole tarpeeksi suuri kattamaan niiden luonnollista tarvetta liikkua tai vaeltaa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *