Etelä-intialaista pikaruokaa rautatientorilta

Loppuviikosta olimme viettäneet pitkästä aikaa päivän kaupungilla; Joelilla oli keskustassa tapaaminen, ja minä olin keksinyt lähteä lasten kanssa mukaan. Siis ei sinne tapaamiseen vaan kaupungille.

Olimme jo matkalla kotiin päin, kun silmät osuivat kiinnostavan näköiseen… miksi näitä nyt kutsutaan? Food truck? Katukeittiö? No siis tuollainen pakettiauto, joka myy ruokaa 🙂 Mähän itse oon tipahtanut skenestä ilmeisesti sen jälkeen, kun se yksi kahvilavaunu oli taistellut kaupungin byrokratian kanssa ja lopulta jokun kansanliikkeen myötä sai luvan toimia Helsingin keskustassa. Nyt erityisesti tänä keväänä näitä vaunuja on näkynyt enemmänkin, jopa tuossa meidän kotikulmalla päivystää yksi paniniauto!

No mutta erityiseksi mun silmään tämän auton teki se, että siellä näytti olevan aitoa intialaista pikaruokaa! Meinasin jo ensin kävellä ohi (itse asiassa olimme jo lounaan aika vasta syöneet), kun Joel esitti kysymyksen: ”jääkö sua harmittamaan, jos et käy nyt maistelemassa?”

No ihan varmasti.

Siispä teimme U-käännöksen ja palasimme ruokarekalle ostoksille.

shams flavours auto.JPG

No, sitten se homma karkasi lapasesta.

Tilasin ensin parit masala dosat. Sitten huomasin, että ooooooo täältä saa idljeä. En tavallaan edes huomannut niitä tilanneeni, mutta tilasin ilmeisesti silti, koska ne tulivat pöytään. Samoin annoksen puria. Kaksi chaita. Ja mangolassi tuli tirpalle kaupan päälle.

Mmmmmmm!

syömässä.JPG

Idlit syöty jo, mulla lautasella masala dosai ja puri tuossa keskilautasella.

Mistä tällainen hehkutus ja into – intialaisia ravintoloitahan on kaupunki pullollaan?

Niin, pohjoisintialaisia! Mutta etelä-intialaista ruokaa en ole ainakaan itse koskaan aikaisemmin Helsingistä bongannut. Ja vieläpä erityisesti tällaista etelä-intialaista pikaruokaa, jota aikoinaan vapaaehtoistyössä Tamil Nadussa tuli syötyä aamupalaksi ja pikavälipaloiksi.

lapsille intialaista.JPG

Idlit olivat Tamil Nadussa vakkariaamupala, sellaisia valkoisia riisistä tehtyjä… …kakkusia. Ja kastiketta. Niitä ostettiin (oh, nostalgian aalto iskee) tällaisesta hotellista (hotel = ravintola).

intialainen ravintola.JPG

Masala dosat ovat tavallaan… no sellaisia aika rasvaisia lettusia. Sisällä keltaista tulista perunamössöä. Sellaista perus-pikaruokaa Intiassa.

Purista tajusin ottaa ainoan annoskuvan, senkin puoliksi syötynä:

puri.JPG

Eli puri on tuo tuollainen leipä, ja siihen tulee usein parit kastikkeet mukaan.

Erityisesti jos makuhermosi kaipaavat aitoja etelä-intialaisia makuja, niin suosittelen! Itselläni oli ollut vuosikausia akuutti idli-ikävä, ja oli ihanaa saada suuhunsa ihan juuri oikeanlaisia, autenttisia makuja. Vau!

Juttelin hetken ruokarekkaa pitävän naisen kanssa, ja hänellä oli tosiaan ollut tällainen idea intialaisesta pikaruoasta, jota täältä ei muualta saa – ja kun kukaan hänen tutuistaan ei ideaan tarttunut, hän ajatteli alkaa hommaan itse! Onneksi alkoi; jos nyt oikein ymmärsin, ruokarekka on ollut nyt toiminnassa viikon, ja asiakkaita on jo riittänyt.

Ai niin, auton nimi siis Sham´s Flavours, ja sijaintina rautatieasema tuossa Sokosta vastapäätä. Facebook-sivu täällä.

autolla.jpg

Ja kyllä, ajattelivat hankkia pian myös tuohon pöydän 🙂

PS. Lapsille maisteluun kannattaa pyytää miedompia annoksia – perusannokset nimittäin sisältävät suht mukavasti potkua! (myös esim. idlin kastike on voimakas) Mutta erityisesti ”leipä- ja lettuosuus” sopii lastenkin suuhun!

Kommentit (12)
  1. hermoraaste
    31.5.2015, 14:14

    Jes! Viimeinkin tällästä Helsingissä! Oon aina halunnut maistaa 🙂 pitää käydä kysymässä, löytyiskö tuolta jotain herneetöntä/kikherneetöntä/linssitöntä ruokaa, mua aina vähän jännittää intialaisissa ja nepalilaisissa paikoissa hirveen palkokasviallergiani kanssa. Mut riskei on otettava, toistaiseksi on vältytty kohtauksilta 😀 Tosin etelä-intialaiseen keittiöön taitavat noi linssit ja herneet kuulua ihan vakiovarusteena lähes kaikessa ruuanlaitossa?

     

    Ps. Käytiin poikaystävän kanssa taannoin testaamassa se Tikkurilan nepalilainen, josta kerroit kun kysyin tarkempia koordinaatteja joskus talvella. Hyvää oli! 5/5!

    1. Hei mahtavaa, että tykkäsitte! Siitä tikkurilalaisesta siis 🙂 Käytiin siellä eilen viimeksi, ja Silva sanoi sellaisella haaveilevalla äänellä, että ”oi kun mä toivon, että me voitais joka päivä käydä täällä” <3 Joo, me tykätään koko perhe nepalilaisesta 🙂

      Tuota ruokakojua pitävä nainen puhui hyvää englantia, joten toivottavasti palkokasviton tilaus onnistuu!

  2. tupukkainen
    31.5.2015, 06:54

    Jes!!!!!!!! 🙂 Tuonne!! Kiitos tiedosta!!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *