”…hampaissaan kanelinkukka ja siivet on pilvenhöyhentä…”

Hih on ehkä käynyt jo selväksi, että meillä on taidettu hurahtaa erilaisiin lastenloruihin (myös täällä ja täälläkin) ja -lauluihin. Varsinkin vauvajumpassa on selvästi huomattu, että kaikenlainen musiikin tahdissa nostelu ja kieputtelu kikatuttaa Silvaa kovasti.

Äidin lastenlaulutaidot ovat kyllä vähän (köh köh) ruosteessa – viimeksi kun niitä olen laulellut siinä 25-30 vuotta sitten… Sen jälkeen on lastenlaulurintamalla ilmeisesti tapahtunut yhtä sun toista, Hevisaurukset ja Moottörinjyrinät (?) sun muut, jotka tiedän vain nimeltä. Hei mä oon edelleen sillä ”pii pii pikkuinen lintu” -tasolla.

Tähän asti ollaan siis oltu Youtuben lastenlauluvalikoiman (kuten täällä) ja äidin tee-se-itse-sanoitusten (kuten täällä) armoilla. Ja niinpä oltiinkin ihan superinnoissaan, kun saatiin Rajaton-yhtyeeltä testikuunteluun tällainen upouusi lastenlevy:
(Silvan eka oma cd, jee!)

rajaton.jpg

…ja vielä innostuneempi olin, kun tajusin, että suurin osa kappaleista on omasta lapsuudesta tuttuja lempparilauluja – miten olin voinut unohtaa esimerkiksi Lounatuulen!

biisit.jpg

Onko mitään kauniimpaa kuin tämä?

Lounatuuli tuo pienen laulun.
Kenelle tuuli kertoo sen?
Niille, joilla on nauravat korvat,
ja joilla silmät on lapsien.
Selässä lounatuulen ajaa viiriäiset ja varpuset,
kun tuuli ylittää tuhat rajaa sylissään hilpeät sävelet.

Sillä on pitkä sininen tukka
ja viikset auringon säteistä
Sillä on hampaissaan kanelinkukka
ja siivet on pilvenhöyhentä.

Mitä se lounatuuli itkee?
Se itkee mustia kaupunkeja
Se suree viivasuoria suita
ja nälkäisiä lapsia.

Mitä se lounatuuli nauraa?
Se nauraa, jos joku on iloinen.
Se nauraa, kun hyvän kaverin löytää
lohikäärme tai ihminen.

Lounatuuli tietää että
Kiinassa lohikäärmeitten on maa.
Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
ja nauraa ja narua hypätä saa.
Siellä tuhat silkki-ikkunaa,
katsoo kun maljoja kohottaa
tuhat lohikäärmettä nauravaa.Ja kanelinkukkia varistaa
puu polulle, jolla vaeltaa
neitikäärme silmissään hopeaa.
Neiti vihreitä korviaan heiluttaa.
Juo omenaviiniä makeaa,
kas mitä se neiti kuulostaa?
Lohikäärme nimeltä Anselmus,
on neidin uusi ihastus.

(sanat täältä)

Ai niin, onhan näissä tutuissa lauluissa tietysti jotain uuttakin: ne on esitetty a cappella -tyylisesti, ilman mitään soittimia siis. Tällainen musiikkitaukkiäiti oli ensikuuntelulla välillä ihan ihmeissään: eikö todellakaan tuossa ole selvät rummut tai basso. Ei siis ilmeisesti ole. On ne jotkut taitavia, hitsi vie.

Meidän ihan ykköslemppari on siis ehdottomasti tuo Lounatuulen laulu, hyvänä kakkosena tulee omasta lapsuudestani Se Kaikkein Rakkain: Magdaleena. Voi, miten silloin halusin olla kuin tuo pikkuinen tyttö –  lentää se pilvenhattaralla, pupuja sillä on pöydän alla ja perhonen korvanlehdellä. Oh ja iih.

Pari uuttakin biisiä tuolta löytyi: Minä ratsastan, Ukko Nooan arkistossa ja Meidän möröt (joka mun korvaan kuulostaa jotenkin ihan joululauluta, hih). Alussa ne tuntuivat vähän vierailta, mutta useammalla kuuntelulla nekin alkoivat jo jammatuttaa, kuten Minä ratsastan Silvan kanssa näin:

20120927_203623.jpg

Silva ratsastaa. Äidillä.

Niin joo ja tuosta Lounatuulesta piti vielä sanoa, että mun mielestä tämä Rajattoman tulkinta on oikeasti kaunein sovitus ikinä. Paisi että en tietenkään ole kuullut siitä muita sovituksia kuin sen ”alkuperäisen” joskus lapsena – öö että älkää siis kovin paljon laittako painoarvoa mun mielipiteille 😀

Rehellisesti sanottuna mun omaan makuuni joissain kohdissa levyä tulkinnat menevät vähän övereiksi – sellainen kikatus tai pikkuoravaääntely esimerkiksi Peppi Pitkätossussa ja Jänöjussin mäenlaskussa vähän sattuvat äiskän korvaan… Mutta niin, lapsillehan tämä on tietysti ensisijaisesti tehty, luultavasti ne kikatukset sitten ovat taaperoiden makuun… Äiskä ois ehkä toivonut, että koko levy ois laulettu (ei välillä ”ääninäytelty”), kun nimenomaan sen laulamispuolen Rajaton tietysti tekee niin älyttömän hyvin.

No, onneksi nuo ”pikkuoravakohdat” ovat aika harvassa, kyllä tän kanssa pystyy varmasti elämään 🙂 Levyltä löytyy myös aika jännä (jotenkin ”mollimainen”) sovitus siitä Bonzo-leikkihauvasta, josta lorujen yhteydessä juteltiin. Parin kuuntelun jälkeen aloin tykätä siitäkin kovasti.

Meillä oli muuten tästä levystä innostuneena tarkoitus mennä lauantaina Tavastialle levynjulkkarikeikalle (hih, voikohan lastenlevyistä sanoa niin), mutta uups: se olikin näköjään jo viime lauantaina. Äitipää. Ehkä joskus toiste siis.

*******

Voikohan muuten tuollaisille keikoille mennä jo näin pienen kanssa…? Kuinka kovalla niissä on musiikki? Ja missä siellä esimerkiksi vaihdetaan vaipat…? Ajatuskin Tavastian veskeistä, hrrr… Oiskohan Virgin Oil lastenkeikkapaikkana kivempi ja siistimpi – kokemuksia?

Ps. Linssilude-Tiikeri iskee jälleen:

tikru_kuvassa.jpg

Kommentit (10)
  1. Huomasin tämän jutun vasta tänään, kun siihen uusimmassa viestissä linkkasit 🙂 Mutta vaikkei meillä lapsia nyt olekaan, niin pakko päästä kyllä kotona etsimään tuota Rajattoman levyä, jos se löytyisi Spotifystä tai Youtubesta. Rajattoman version ovat muutenkin niin älyttömän kauniita – meilläkin otettiin häissä mukaan vihkimiseen juuri Rajattoman versio laulusta ”Minä sinua rakastan” 🙂

  2. Pakko tulla kommentoimaan! Odotan esikoistani ja olen pienestä pitäen rakastanut laualamista. Jostain kumman syystä raskausaikana olen kuitenkin laulanut todella vähän, vaikka ajatuksena oli, että laulaisin vauvalle ja totuttaisin näin häntä omaan ääneeni jne. Viime aikoina olen alkanut tapailla lapsuuden lastenlaulujen sanoja ja on kyllä niin syvälle unholaan jääneet että oikein hävetti. Eilen autossa laulaa koilotimme äitini kanssa Magdaleenaa, joka on ikisuosikki ja taisi olla ainoa, josta muistimme kaikki sanat. Yritimme laulaa myös Puff lohikääärmettä, melko huonolla menestyksellä. Lopuksi pohdin, että mikä se oli se toinen lohikäärmelaulu, minkä joku tyttö esitti Tenevatähdessäkin. Sattuipa siis sopivasti tämä postaus, sehän oli kuin olikin Lounatuulen laulu! 🙂 Täytyypä laittaa Rajattoman levy kuunteluun; kylmät väreet menevät jo pelkästään Piipii pikkuisen linnun ja Etkö ymmärrä ajattelemisesta :’)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *