Hapankorppuaddiktio

Niin kauan kuin muistan, ihan lapsesta asti, olen ollut hulluna hapankorppuun.

Itse asiassa ”hulluna” on aika kirjaimellinen kuvaus minun ja hapankorpun suhteesta. 

”Mä otan yhden”, uskottelen itselleni.
”Tai no pari.”

Syön sitten hemmetti vie kokonaisen paketin. Myös perhekoossa. Rousk rousk rousk. Siinä pääsee lähes meditatiiviseen tilaan. Korppu toisensa perään. Rousk rousk rousk. Okei nyt jo tekee vähän pahaa, mutta ei haittaa. Rousk rousk rousk. Vielä yksi. Rousk rousk rousk. Vielä. Rousk rousk rousk.

Ja ainoa oikeaoppinen tapa syödä hapankorppua on näin:

korppu.JPG

Ei todellakaan päälle muuta kuin Ingmariinia (tai jotain vastaavaa). Kaikki muu on hapankorpun häpäisyä!

Niin joo. Yllä mainituista syistä meille aika harvoin ostetaan hapankorppua. Niistä saa nimittäin aika hyvin mahansa kipeäksi. Au au au. Kierähdän nyt takaisin tuonne sohvalle voivottelemaan.

Hapankorppu on parasta huumetta.

tirppa.JPG

Seuraava sukupolvi hapankorppufriikkejä kasvamassa.

Kommentit (37)
  1. Oi kyllä!
    Minkä vain keitoin kanssa margiksella ja juustolla, tai sitten herkutteluun päälle sini- tai valkohomejuustoa! NAMNAM. Aurajuusto on vaan niin kovaa että pitää levittää varovasti ettei happis katkea 😉

  2. I feel you!! Lapsuudesta asti ollut riippuvuus mullakin.. Nykyään tosin enään kerran kuussa kun pidän herkkupäivän. Silloin mä ostan itselleni paketin korppuja ja voitelen valmiiksi puolet, kaadan ison lasin maitoa ja alan rouskuttaan ja lukee aku ankkoja. Perheeni tietää et mulle on turha sillon puhua,koska mitenpä sitä vastais suu täynnä korppua..;D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *