Ihana rauha

On ihan luksusta, kun saa Sotkamon-mummin viikoksi kylään – se tietää äidille vapaata monista arkirutiineista ja hyvällä tsägällä pidempiä aamu-unia. Tällä kertaa ämmin mukana tuli myös syyslomaansa viettänyt 14-vuotias siskontyttö, jonka kanssa käytiin leffassa, shoppailtiin (liikaa – huh huh kukkaro itkee) ja opeteltiin meikkaamista.

On myös ihan luksusta, kun vieraat lähtevät.

Oi ihana rauha <3

 

 

PS. Sotkamon-mummi on saanut uuden nimen: ämmi. Molempia isoäitejä kutsuttiin ensin mummeiksi, mutta viime käynnillä huomattiin, että se aiheutti Silvassa suurta hämmennystä. Kun puhuttiin mummista, Silva kiersi epäileväisen näköisenä ympäri taloa Kumpulan-mummia etsien – itkukaan ei ollut kaukana.

Niinpä päätettiin, että toinen mummi on tästä lähtien ämmi. Sama nimi siis kuin omalla 100-vuotiaaksi eläneellä isoäidilläni oli. Silva omaksui sen käyttöön välittömästi. Meillä on siis nyt myös ämmi.

Kommentit (38)
  1. Vanhoja kommentteja, mutta eksyin sivulle ja en voinut olla kommentoimatta.

    Tuota ”kolme kieltä oliskin olleet vain yksi” on yhtä hankala ajatus kuin, että suomella ja virolla olisi yhteinen kirjakieli. Suomessa puhutaan kolmea eri saamea, joilla jokaisella on oma kirjakielensä. Koltansaame ja inarinsaame ovat puhujamääriltään pieniä. Pohjoissaamea (ennen tunnettu mm. nimellä tunturisaame ja norjansaame). Kaikkiaan saamen kieliähän on yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Saamen kielet muodostavat kielijatkumon eli naapurikielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan, mutta mitä etäämpää toisistaan puhujat ovat sitä vähemmän he ymmärtävät toisiaan.

    Pohjoissaamekin voidaan jakaa itä- ja länsimurteisiin. Itämurre on vähän pohjoissaamen savoa eli diftongeja viännetään ja kiännetään ja kirjaimia ”puotellaan”, minkä vuoksi kirjoitettu kieli poikkeaa paljon puheesta. Pohjoissaamessa ei ole samanlaista ”yleiskieltä” kuin vaikkapa suomessa, vaan esim. Ođđasateja katsoessa voi helposti uutisten lukijan puheesta päätellä mistä päin henkilö tai hänen perheensä on kotoisin. Pohjoissaamen yhteinen ortografia on vuodelta 1978. Sitä ennen Suomessa käytettiin eri kirjakieltä kuin Ruotsissa ja Norjassa, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että ennen tuota saamea kirjoittamaan ja lukemaan oppineille nykyinen kirjoitustapa tuottaa ongelmia. Toisaalta on hyvä muistaa, että saamea on opetettu kouluissa suhteellisen vähän aikaa verratuna vaikkapa suomeen.

    PS: Álgu-tietokannasta löytyi sana eam’mi = eukko, vaimo, muori
    http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=23490&hakusana=eam%CB%88mi&sanue_id=59569

  2. Ihanaa! ♥ mullakin on ämmi. Tai siis oli. ♥

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *