Imetyksestä – piti vielä tämäkin aihe…

Mä niii-iiin luulin, että näin 1 vuoden ja 5 kuukauden ikäisen naperon kanssa tämä aihe olisi jo täysin loppuun kulutettu. Imetys. Tuttu juttu. No problem.

Mutta ei. Ehei!

Mun on pakko myöntää, että minulla ei ole mitään käsitystä, miten tämä homma oikein lopetetaan.

Olin etukäteen ajatellut (ja ajattelin vielä ihan vähän aikaa sitten), että mitäs tässä – taaperoimettelen sitten fiiliksen mukaan niin pitkään kuin jaksan ja sittenhän se siitä varmaan jotenkin automaattisesti hiipuu ja silleen.

Mutta nyt on muutaman viime viikon aikana tullut joku kummallinen totaaliväsymys koko hommaan. Niin ihanaa ja luontevaa kuin se pitkään olikin. Nyt joka imetyksellä ajattelen, että eiiiiiiih taas tätä, enjaksa enhaluu eikstäälopujoj*mankauta lopulopulopulopulopu (ja monta rumaa sanaa tähän).

*******

Nooh, minäpä näppäränä mitään-opuksia-en-ole-lukenut-enkä-lue -tyttönä sitten aloin ”silleen luonnollisesti” vähentää imetyksiä – hävisin paikalta silloin, kun tirpalla näytti tulevan sellaiset hommat mieleen. Tarjosin pulloa. Keksin muuta hämäystä. Jea, hyvin meni. Maidon määräkin väheni, imetyskertoja enää 1-2 vuorokaudessa.

Ja sitten: toi tyyppi j*mankauta (anteeksi, taas ruma sana) tajusi, mitä mä oon tekemässä!

Totaalihepulit. Jatkuvasti. Tirppa haluaa tissille noin 87 kertaa päivässä (ja yössä) ja jos ei saa > HEPULI. Mutta mikä parasta; sieltähän on nyt tietysti se maidon määrä ihan hiipunut. Eli kun sieltä sitten sillä 88. kerralla ei tulekaan maitoa > GRAAAAAAAAAH. Anteeksi naapurit. Ja se huuto muuten sitten ei lopu – jos nyt joku aikoo sanoa, että anna vaan huutaa hetki. Joo-o, olen kokeillut.

Arvatkaa muuten, oliko aika hauska viime yö.

Voi apua. Mä en taida enää jaksaa näin.

Äsken kärryttelin varmaan tunnin hepulikiljuvaa väsymystirppaa koko kaupunginosa raikuen tuolla kaduilla ”ei ei ei en anna rintaa” -hammasta purren. Mutta ei. Siinä vaiheessa, kun oma pää meinasi jo räjähtää huutoon, käännyin kotiin. Pois vaunuista, imetys, takaisin vaunuun ja välitön nukahtaminen.

Eäääääh.

Kommentit (79)
  1. Meillä lopetettiin imetys 1v 8 kk iässä, eli n. pari kuukautta sitten.. Koska mä en enää jaksanut. Yritin jo puolitoistavuotiaana kerran, mut se oli liia aikaisin…Ei se vaan onnistunut.

    Sanavarastoon kertyi muutamassa kuukaudessa onneksi sen verran, että sain sanottua:”Maito on loppu” -ja sitten isä siirtyi pariksi viikoksi hoitamaan iltanukutukset.

    Aamuyöt olivat pahimpia, mutta yllättävän helposti se laantui muutaman raivarin jälkeen.

    Vieläkin kaveri tulee välillä taputtelemaan tissejä ja toteaa, että maito on loppu. Ja välillä tahtoo kokeilla, josko maitoa vielä tulee (tippoja kyllä) mutta tyytyy kohta kohtaloonsa. -Ihana iso lapsi!

  2. Hei, meidän tytöt on ihan samanikäiset.
    Tässä hyvä artikkeli, tää toimi meillä. Yöimetysten eliminointiin, siis.
    Suosittelen!

    http://drjaygordon.com/attachment/sleeppattern.html

    1. Kiitokset, ihan ehdottomasti tutustun!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *