Karibiakeittiö

Puutaloelämään kuuluu olennaisena osana keskeneräisyyden sietäminen. Ja siinä me olemmekin tosi hyviä. Itse asiassa paljon parempia kuin esimerkiksi remontoinnissa tai siivoamisessa.

Tällä palstalla tuskin tullaan siis koskaan näkemään sellaisia loppuun asti hiottuja sisustuskuvia, joissa valo osuu design-esineisiin juuri oikealla tavalla. (myös siksi, että meillä ei ole design-esineitä)

Tässä kurkistus puutalon (keskeneräiseen) Karibiakeittiöön:

Ihastuimme heti ensisilmäyksellä isoon aurinkoiseen keittiöön, johon valo tulee kahdesta suunnasta. Aina täällä ei kuitenkaan näyttänyt tältä, vaan…

…tältä.

Koko taloprojektin ideana on koko ajan ollut, että nyt teemme omannäköistä. Kotia. Ja juuri meidän kotia, ei kenenkään muun. Ja vaikka ra-kas-tan tummaa puuta, nämä vaaleat puuovet… …no, eivät varsinaisesti olleet minun tyylisiäni.

Talouspoliittisista syistä keittiön isompi remontti saa siirtyä muutamalla vuodella. Lohdutimme itseämme ajattelemalla, että käyttämällä keittötä näemme, mikä oikeasti on käytännöllistä ja mikä ei. Näin on käynytkin, havaintojamme esim,:

• jääkaapin vieressä pitäisi olla laskutilaa
• lieden molemmin puolin myös laskutilaa, myös kuumille kattiloille ja pannuille
• vesipiste ei saa olla kaukana liedestä
• lisää kaappitilaa tarvitaan

…ja koska keittiö menee joka tapauksessa uusiksi muutaman vuoden kuluttua, sen ehostuksella voi kai vapaasti vähän revitellä…? Niin syntyi Karibiakeittiö.

Joel maalasi kylmänsiniset kaakelit Ronseal-kaakelimaalilla. Ensin kokeiltiin (muistaakseni) sävyä Oatmeal, mutta koska se näytti likaiselta seinän värin rinnalla, maalattiin kaakelit uudestaan valkoisella.

Lopputulos ei itse asiassa ole kovinkaan hyvä: pinnasta ei saatu tasaista, vaan siihen jäi kupruja ja valumia. Nääh, ei haittaa – tämä on parasta, mihin me pystymme!

Kaakeleiden saumauskaan ei mennyt kuin Strömsössä: Ronsealin saumakynä ei toiminut. Niinpä keittiön kaakelit jätettiin kokonaan saumaamatta, ja pikku-wc:n saumaaminen jätettiin suosiolla kesken. Joel aikoo feikata saumat myöhemmin (koska-ikinä-se-onkaan) minipensselillä ja valkoisella maalilla.

Myös keittiön seinien mintunvihreä sai häipyä. Koko talon seinien pääväriksi valitsimme Sadolinin Maailman värit -sarjasta Havanna Mediumin, jota sitten piristetään (koska-ikinä-se-onkaan) muilla väreillä ja tapeteilla.

Karibia-henki syntyi oikeastaan vähän itsestään. Joel keksi ensin, että voisimme käyttää useampaa väriä, ja väreiksi valikoituivat lähes itsestäänselvästi Joelin lempiväri turkoosi ja minun lempparini oranssi.

Kolmas väri oli ensin seinän värin kanssa yhteensopva Havanna Syvä, mutta lopputulos oli vielä liian kesy. Niinpä vaihdettiin värikartan kirkkaimpaan keltaiseen!

Ja koska vanha ja kulunut on meidän silmäämme kauniimpi kuin uusi ja kiiltävä, ovet kulautettiin elämäänähneen näköisiksi. Ovenrivatkin vaihdettiin

Joel teki erilaisia kulautuskokeiluja oven sisäpintaan. Lopulta toimivimmaksi osoittautui tällainen: Maalatut ovet hinkattiin ensin teräsharjalla. Sitten miksattiin lattiavahaa ja usempaa väriä (turkooseille oville punaista, oransseille oville turkoosia ja punaista, ja keltaisille oville kaikkia kolmea väriä). Sitten vaan sotattiin rätillä mömmöt epätasaisesti oviin.

(tai siis Joel teki kaiken tämän, minä raskauspahoinvoin Kampissa)

Kaappien supermähmäisiä likapintoja aikani jynssättyäni totesin, että en halua laittaa omia astioitani toisten vuosikertalikaan. Ratkaisuksi löytyi ihan Prisman valikoimasta d-c-fix -kontaktimuovi, joten käytinkin sitten yhden kokonaisen viikonlopun keittiötä neuroottisesti teippaillen… Rungot valkoisella, hyllyt keltaisella ja valkoisella.

Huvikseni testasin puukuvioista fiksausmuovia myös rumien harmaiden puutasojen peittämiseen – ja sehän toimi! It’s all fake and I love it!

Netissä olen nähnyt myös vanhan puun näköistä teippiä, googlaamalla esim. täällä:
http://villaharmonia.blogspot.com/2010/09/kirppistelya-ja-dc-fix-muovi.html

Perus-Kodin Terra – K-Rauta -akselilta tuota kuosia ei kuitenkaan löytynyt. Vinkit ostopaikoista tervetulleita!

ps. Koko ajan kantoliinassa kitissyt Silva yllättäen rauhoittui tuon Villa Harmonia -blogin musiikkiin! Täytyypä lisätä suosikkeihin ihan tuon biisin takia, vaikka blogi näköjän taulla onkin…