Kättäriterveisiä

Pää sanoi, että eeeeeei ei mua jännitä (eipä). Mutta vatsan pohjassa vähän muljahteli, kun tänä aamuna huristeltiin kohti Kätilöopistoa.

Vai olisikohan se muljahtelu sittenkin johtunut tästä:

sivukuva.jpg

 

Tshih ennen mun omaa ensimmäistä raskautta olin sitä mieltä, että ei noista ultrakuvista voi tajuta mitään. Näin kyllä useat onnellisten vanhempien ylpeydellä esittelemät lätyskät: sanoin jotain tyyliin ”vooooi!” ja ajattelin, että missä hemmetissä. Anteeks nyt vaan, mutta tuo on mun silmään vain jotain mustavalkoista mössöä…

Mutta ehkä sitä on nyt silmä tottunut tulkitsemaan näitä suttusia – tai ehkä sitä vaan haluaa ajatella niin. Koska tämä kuvahan nyt tietysti on ihan selvä. Meidän uusi vauva!

*******

Vauvan tulo ei ole saanut minua vielä sellaiseen yliherkkistilaan – käynti Kätilöopistolla sen sijaan liikautti kyllä jotain jossain.

Aamuaikaan aulasta virtasi sisään jännittyneinä hymyileviä, tyhjiä turvakaukaloita kantavia isiä. Muutaman tunnin kuluttua ne kannettaisiin varo-varo-varovasti suurella hellyydellä takaisin autoihin – uusilla vauvoilla varustettuina. Ja sitten kotiin ensimmäistä kertaa; miten kovasti ratin takana varmasti jännittää!

Ultran odotustila oli ihan tuttu: täällä me istuttiin myös kaksi vuotta sitten! Oi, miten paljon sinä aikana on tapahtunut.

Naureskeltiin taas uudestaan sille, että Joelin nimike papereissa on ”yhteyshenkilö”. Olisikohan siihen pitänyt pyytää muutettavaksi ”aviomies”. Tai hmm miten ois ”lapsen isä”?

Vasta synnyttäneet (mahan koosta ja kävelytyylistä päätellen) äidit raahustivat hissiin Kättärin keltaisissa ja vaaleanpunaisissa aamutakeissaan. Oh! Tuli jotenkin sellainen olo, että ei malta odottaa, että olisin tuossa aamutakissa taas itsekin!

S-S kommentoi Puutalobabyn Facebookissa sanoin: ”Maailman turvallisin paikka.” Oma tunne oli ihan täysin samanlainen. Täällä on hyvä. Täällä on lämmin. Täällä sinusta huolehditaan ja sinua autetaan. Kätilöopiston kätilöt <3

*******

Aika käsittämätöntä muuten, miten vauvan (kai sitä voi jo sanoa vauvaksi? en tykkää sanasta ”sikiö” eikä minusta ole käyttämään ”masuasukkia” tai jotain muuta vastaavaa) kehitys tässä alkuvaiheessa on niin huimaa.

Kävimme viikolla 7 varhaisultrassa, ja silloin siellä näytti tältä:

varhaisultra vaaka pieni.jpg

Öööööö?

Ja nyt viiden viikon kuluttua siellä jo heilutti tällainen ihan ihmisen näköinen olio:

vilkutus.jpg

Hei-hei, täällä mä oon!

Mutta joo: kaikki oli siis hyvin! Niskaturvotusta oli 1 mm, joka on kuulemma ihan täysin normaalia – yhdistelmäseulonnan (eli sisältää myös verikokeen) tulos tulee myöhemmin postissa kotiin. Kuulemma mitään syytä huoleen ei pitäisi olla:
”…ja kun sä olet vielä noin nuorikin”, kiva ultraaja totesi.
Meinasin kertoa olevani jo itse asiassa 36 vuotta, mutta päätin pysyä hiljaa 🙂

 

PS. Voiko ultrasta saada jo ensimmäiset huonoäitifiilikset? Mun kohtu on kuulemma omenan kokoinen, mutta banaanin muotoinen. (no okei kätilö käytti kyllä sanoja ”sydämen muotoinen”) Niinpä tuo pikkutyyppi kyhjötteli kokonaan tuolla toisella puolella lysyssä, kun istukka valtasi tuon koko keskiosan. Toinen puoli lerputti tyhjänä. Hmm. Onkohan sillä kovinkin ahdasta siellä – ei näyttänyt kovin ergonomiselta… Jea, huonoäiti ja huonoäidin ahdas banaanikohtu 😀

PSS. En ollut tosissani tästä viimeisestä.

Kommentit (54)
  1. Devika Rani
    4.10.2013, 21:15

    Voi, ihanaa kun jaoit tämän tärkeän hetken meidän kanssamme. <3
    Vauvakuume kasvaa 😀

  2. Voih! Täydellinen kuva <3
    Me saatiin viime viikolla se 2mm:n kuva <3 että perästä tullaan 🙂
    Mun on vaan pakko udella (ihan kun en enää viime kerrasta muista), joko susta ulospäin huomaa
    mitään? millä viikolla Silva alkoi näkyä? Tietysti riippuu ihmisestäkin, mut mulla ei oo enää mitään muistikuvaa miten se meni 🙂 taitaa vissiin kakkonen näkyä aiemmin...
    -Jenni-

    1. Oi, onnittelut kuvasta sinnekin!

      Joo, musta todellakin näkee 🙂 Isolta osin se on varmasti vielä turvotusta – kohtu on kuulemma omenan kokoinen. Mutta nyt oli sama juttu kuin Silvaa odottaessakin: muutos on omaan silmään ainakin ihan selvä jo sieltä n. kasiviikolta alkaen. Mulla on sellainen ruumiinrakenne, että pömppis on heti ihan huomattava 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *