Kirja kesässä! (ainakin)

Tajusin just tällä viikolla, että en ole lukenut yhtään kirjaa yli vuoteen. Huh huh.

Tämä pysäyttävä havainto syntyi, kun Ilman sinua olen lyijyä -blogin phocahispida kirjoitti Puutalobabyn Facebookissa, että ei kaipaa biletystä – mutta kokonaisen kirjan lukemista sitäkin enemmän. Het-ki-nen: koskas mä olen lukenut kokonaisen kirjan? Se tapahtui sinä kesänä, kun Silva sai alkunsa.

Ja se kirja muuten oli Rafik Schamin Damaskoksen rakastavaiset eli tämä.

Jäin miettimään omia syitäni viime aikojen lukutauolle. Ajanpuute – kyllä. Mutta toisaalta myös se, että lukiessani minulla on tapana upota päiväkausiksi kuvitteellisten ihmisten maailmaan, vieraisiin kulttuureihin, raakoihin kohtaloihin. Ahmin tuollaista Damaskoksen rakastavaisten tyyppistä 900-sivuista kirjaa täysin eläytyen, ja ajatukseni ajelehtivat kirjan tapahtumissa myös silloin, kun en varsinaisesti lue.

Kirjan loputtua saatan ihan hätkähtää. Mitä? Missä mä olen? Suomessa? Omalla kesämökillä?

Lukeminen on minulle jotenkin niin kokonaisvaltaista, että viime aikoina en ole halunnut enkä pystynyt ”katoamaan” omasta elämästäni niin täysin. En ole halunnut enkä pystynyt jakamaan oman perheen tarvitsemaa huomiota afganistanilaisten, intialaisten tai afrikkalaisten naisten kohtaloiden kanssa.

Mutta kun huomasin kirjakaupassa, että (uuu! uuuu! uuuu!) kaikkien aikojen lempparikirjani (A Thousand Splendid Suns) kirjoittajalta (Khaled Hosseini) on juuri ilmestynyt uusi kirja, päätin että nyt on tullut aika.

Aika lukea. Tämä:

ja_vuoret_kaikuivat.jpg

(kuva pöllitty Otavan nettisivuilta)

Mutta sitten enää yksi kysymys: suomeksi vai englanniksi?

Luin A Thousand Splendid Sunsin englanniksi ja jotenkin mulla on sellainen näppituntuma, että kirjasta ovat tykänneet enemmän englanniksi lukeneet kuin suomeksi lukeneet. Toisaalta jouduin kyllä jatkuvasti kyselemään Joelilta sanoja – jostain syystä kun tuo englanninkielinen kidutus- ja väkivaltasanasto ei ihan ole omaa erityisaluettani…

Mutta joo ja jee, nyt minullakin on missio Joelin isäkuukauden ajalle – tämän aion lukea!

 

 

PS. Myös kirjasuositukset ovat tervetulleita! Mun kirjamaku on kyllä täysin vinoutunut: tykkään lukea sellaisia kirjoja, joissa jollekin vieraassa kulttuurissa asuvalle naiselle käy todella huonosti. Ja jos kirja on muuten hyvä ja mukaansatempaava, voin ihan poikkeustapauksissa hyväksyä välillä myös sellaisen variaation, että todella huonosti voi käydä myös jollekin vieraassa kulttuurissa asuvalle miehelle.

Kommentit (61)
  1. Taidetaan pitää aika samantyyppisistä kirjoista kristaliina. 🙂 Luin näitä kommentteja ja oijoi mitä kirjavinkkejä, nappasin täältä word-tiedostoon vinkkejä itsellenikin.

    Monia näistä olisin itsekin sulle sinulle suositellut, joskin viime kesä meni jo. 😉

  2. Hei, luehan nuo Eve hietamiehen yösyöttö ja tarhapäivä! Sopii nykyiseen teemaan ja eikö olisi kiva
    lukea välillä, kun suomalaiselle miehelle käy huonosti 😀
    Mä tykkäsin!
    -jenni-

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *