Krääsäheikkous

Mä en tiedä, oliko Tiimari joskus 80-luvulla ihan erilainen kuin nykyään – vai onko kyse vain lapsuuden mielikuvista?

Kun Tiimari ilmestyi Kuusamon kylänraitille, se oli pikkutytölle joulu ja syntymäpäivä yhtä aikaa, joka viikko. Joka ikinen lauantai lähdettiin äidin kanssa ”shoppailemaan” kylälle (kaupunki se ei silloin vielä tietenkään ollut): käveltiin Kitkantien toista puolta toiseen suuntaan ja toista puolta takaisin. Ja käytiin joka ikisessä kaupassa. Kangas-Siru, Kantola, Seppälä, Info, Riipisen divari ja…. oh, Tiimari!

Jos muistikuvani pitävät paikkansa, Tiimarista löytyi aina joku pieni aarre, jonka äiti minulle osti. Se kuului asiaan. Pieni posliiniesine, tarra-arkki, viuhka, uusi hajupyyhekumi. Lauantai oli kyllä niii-iiin paras päivä. Illalla oli sauna. Katsottiin Muppet-show. Syötiin sipsiä ja dippikastiketta, ja juotiin punaista ja keltaista limua sekoituksena.

Kokemukset nyky-Tiimarista (ennen konkurssiinmenoaan) sen sijaan ovat olleet… …no: tylsiä. Vai olenko minä muuttunut tylsäksi? Lapsuuden mielikuvissa siellä oli kaikkea. Mutta nykyisin vilkuilen hyllyjä välinpitämättömästi ja lähden sitten pois. ”Ooooh!”-efektiä ei synny.

*******

Aika pitkään kuvittelin, että krääsäheikkouteni on nyt sitten varmaan voitettu. Minuahan ei enää tiimarit hetkauta. Mutta sitten… …jostain määrittelemättömästä syystä astuin Kampissa ensimmäisen kerran krääsäparatiisiin nimeltään Tiger. Eivoiollatotta.

Parin ensimmäisen kerran jälkeen (markasseja, sirkuskuvioisia pyykkipoikia, palapeli, kadunvärjäysliidut…) totesin, että hei ehkä mun ei vaan pitäisi mennä tuonne.

Mutta…

Tänään kiertelin syyslomaa viettävän siskontytön kanssa pitkin kaupunkia, ja Tigeriinhan sitä sitten päädyttiin. Tällä kertaa keskustassa. Tiukka linja: mäenostamitään mäenostamitään mäenostamitään mäenostamitään. Kunnes:

keittiökettu.jpg

Olisin ehkä vielä pystynyt vastustamaan tätä. Mutta…

mur.jpg

Mur!

Okei, omistamme siis nyt kaksi keittiökettua.

Joelia vähän nauratti.

Kommentit (33)
  1. KYLLÄ! Tiger on ihana! Me käydään siellä useamman kerran kuussa päivittämässä askartelutarvikevalikoimaa, ja katsomassa oisko kivoja uusia leluja tai pelejä tullut valikoimiin. Niin, ja otetaan mukaan pussillinen sipsejä tai banaanilastuja. Tepsu on ihan yhtä haltioissaan kuin minä ja heittelee kimaltavia helmiä ja paljetteja ostoskoriin aina kun mun silmä välttää 🙂

  2. Minulla on ollut vähän samanlaisia paluu lapsuuteen-kokemuksia Tigeristä! aika paljon on tullut sieltä ostettua lahjoja ja tuliaisia sukulaislapsille. Pakko myös antaa vertaistukihali pahoinvoinnista! itse olen oksentanut viikkokaupalla aamusta iltaan ja viime viikon kera flunssan, eikä ole kyllä herkkua! Toivotaan, että pahoinvoinnit vaihtuvat elämämme kunnossa-fiilikseen (kuten töissä esimies olettaa naisten raskautensa kokevan…).

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *