Krääsälelu-awards

Tajusin pari päivää sitten, että meillehän on kertynyt (toistaiseksi) oikeastaan vaan ihan hurjan kivoja ja sympaattisia leluja. Tajusin sen sillä hetkellä, kun tirppa näytti minulle innoissaan Burger Kingin lastenaterian mukana tulleen… …mikähemmettitääoikeinon?!?

20150224_102537.JPG

En ymmärrä. Mikä tämä oikeasti on? Ihan h*vetin (anteeksi) ruma pallo, jonka voi laittaa tuollaiseen ihan h*vetin (anteeksi) omituiseen telineeseen. Eikä se kunnolla edes pysy siinä telineessä.

20150224_102641.JPG

Tässä ei oikeasti ole edes yritystä. Tämä on mun silmään ainoastaan ruma ja hyödytön.

20150224_102737.JPG

Tirppa nimesi tämän ”Liisa-palloksi”. Todennäköisesti Liisa-pallo ”eksyy” viimeistään lentokoneessa matkalla kotiin. Roskikseen.

Heitin tämän jutun otsikkoon summassa ”krääsälelu-awards”, eli ilmeisesti alitajuntani oli keksinyt tällaisen spontaanin hölmön idean: löytyykö teiltä muilta joitain vastaavia karseita leluja? Pahimmillaan vaikka sellaisia, jotka vieläpä ovat lapsen suosikkeja. Tai sitten ihan täysin-täysin hyödyttömiä hampurilaisaterialeluja. 

Äänestetään karseinta tykkäysnapilla – ja eniten sydäntykkäyksiä saanut karsein lelu tietysti palkitaan! Saa tietty äänestää useampiakin. Hmm en vielä edes tiedä, että millä… (keksin siis tän just) ehkä voisin pyytää jostain palkinnoksi jonkun pienen lelun, joka oikeasti on kiva. Heh tai jos en saa mistään, niin ostan itse – en kyllä sit mitään kovin kallista, sori 😀

Kuva ois kiva, mutta myös tarkka kuvailu lelusta ja sen käyttötarkoituksettomuudesta tietysti käy 🙂

Tästä se siis käynnistyy: krääsälelu-awards! Hehee antaa tulla kuvia/kuvauksia ja tykkäyksiä!

Kommentit (63)
  1. Ah, nyt muistinkin lelun jonka olin jo hetkeksi onnellisesti unohtanut.
    Miehen poikamieskaverit tuli tervehtimään silloin n. Parin kuukauden ikäistä esikoistamme ja toivat (ihanat) mukanaan lapselle lelun. Joka oli sanalla sanoen jäätävä. Sellainen pyöreä pupunpää (siis pelkkä pää, pelottava!) kaikissa sateenkaaren väreissä ja kuoseissa. Kun sitä painoi korvassa olevasta napista ja sitten heilutteli, se vuorotellen nauroi koneista tekonaurua tai huusi ”jeeeeeeiiii!” tai ”wippeee!”. Lelu oli ihan jotenkin kestettävissä siihen saakka, kun sen sai pois päältä. Sitten meni mekanismi rikki ja pupu hihkui tahi huusi pienimmästäkin hipaisusta. Esim. sillon kun potkaisi vahingossa lapsen lelukoria, missä pupu majaili, just sillon kun lapsi oli nukahtanut. Eikä siinä ollut mitään poistettavia pattereita.

    Yhtenä päivänä pupunpää lopulta hiljeni. En uskalla kaivaa sitä varastosta esiin kuvaa varten.

    1. Kuva! Kuva! Kuva! Voittaja-ainesta 🙂

        1. ”Vierilailija” laittaa näköjään linkin googlen hakuun. Eli joo. Ehkä meen vaikka syömään 😀

  2. Ei ehkä niin rumia, mutta voi h******i miten kestäviä: mummi osti lapsille (molemmille tietysti omat) pikkuautoversiot jäätelöautosta ja tokihan myös se tunnari kuului (todellakin) mukaan. Aikaa ehti kulua varmaan kolme-neljä vuotta ja edelleen ne saamarin toosat soivat. En vaan ymmärrä millaiset ikuisuuspatterit niissä on.

    1. Meiltä löytyy kanssa tollanen ja meinasin sen ilmoittaa kisaan mukaan! 😀 Meidän vauva (nyt 10 kk:tta) sai sen joskus aiemmin yli kymmenen vuotta vanhemmilta pikkuserkuiltaan ”perintönä”. En ees oikein tajunnut että kuinka karsea se on, kunnes yksi ystäväni tuli kylään ja oli ihan järkyttynyt. Ja hehheh, me vaihdettiin siihen patteri kun se loppui.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *