Kumialtaan kutsu

”Eiks äiti laita uikkareita?”, Joel kysyi.
”Nääh – mä vaan loikoilen tässä viltillä”, minä vastasin.

lapset altaassa.JPG

Niin että ketä mä oikein tässä yritän huijata…?

Tästä se käynnistyy – niin siis tota jospa vaikka äitikin tulisi tähän vähän leikkimään, ihan varovasti tähän reunalle vaan…

vettä päälle.JPG

Sit seuraava steppi onkin jostain syystä:

jooga asana.JPG

Okei no hitsi jos mä sit:

altaassa.JPG

Äääää äitipärskytys:

pärskii.JPG

…ja kohta ollaan tilassa, että

kaksi huutaa.JPG

…jonka jälkeen:

äidin kastelu.JPG

No niin. En sitten laitakaan tätä mekkoa päälle, kun lähdetään lääkärissä käymään.

Meillä on ollut kumiallas tuossa pihalla nyt kolmena kesänä. Kaikista lasten lukemattomista uintikerroista ehkä yhden kerran mä olen onnistunut olemaan menemättä sinne jossain vaiheessa itsekin.

Ei vaan voi vastustaa.

Mutta niin mä vaan uskon. Jos lopettaa elämässä spontaanit kumiallaspulahtamiset, on menettänyt jotain tärkeää. Aina pitää olla valmis sukeltamaan kumiseen altaaseen kesämekko päällä.

Kommentit (4)
  1. Ehdotin just miehelle, että hommattas muutama allas ja järkättäis teineille kavereineen party limuineen ja muine eväineen. Ja sitten tietysti K-18 juhlat aikuisille 😀

    1. Uuuuuuuuuuu! Oi kyllä, kyllä!

  2. Pool Party!

    1. No todellakin!

      Mä oon itse asiassa haaveillut sellaisesta ja vuosia ennen lapsia: että ois kumiallasbileet ja drinkkejä, joissa on päivänvarjo 🙂 Yhtenä kesänä ostin altaankin sellaisia bileitä varten, mutta Joel oli jostain syystä sitä mieltä, että veden kantaminen ylämäkeen mökkiterassille kumialtaaseen ei ole kovin hyvä idea, kun vettä on kolmella puolella kesämökkiä. Pöh. Tylsimys. (siis sehän se niihin kantohommiin ois joutunut) 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *