Kylmä kahvi kiitos
Eilen illalla nukkumaan mennessäni ajattelin, että hei pitääpä muuten jossain vaiheessa kirjoittaa näistä meidän hyviksi muuttuneista öistä. Kaksi viikkoa jo hyvää unta putkeen – silloinhan voi jo ajatella, että paremmat yöt ovat tulleet jäädäkseen, eikö niin…? (ei)
Tarkoitus oli siis kirjoittaa yhdestä pienestä yksinkertaisesta jutusta, jonka ansiosta hops vaan yhtä äkkiä kolmesta heräämisestä siirryttiin yhteen. Ihan luonnostaan. Wohoo. Nooh, siinä sitten Silvan potkuja väistelin (hetkinen, miten se nyt tuossa noin pyörii), juttua mietin ja kääntyilin sängyssä itsekin.
Sitten kello olikin kolme ja tajusin, että en ole nukkunut vielä yhtään. Ja että Silva pyörii edelleen levottomana. *)
Äh, se sitten siitä kirjoituksesta. Sen sijaan laitan tähän tämän:
Jääkahvi. Jo kolmas tänään. Kiitos.
Nyt mä aion sitten leikkiä ruokabloggaajaa ja antaa ihan reseptin. Ha ha, saa nauraa. Mutta oikeasti: ihan järjettömän hyvä pikajääkahvi syntyy näin:
- Pikakahvia mukin pohjalle ja pikkuliraus keitettyä vettä päälle, huolellinen sekoitus.
- Ripaus kanelia ja kardemummaa sekä loraus vaahterasiirappia, sekoitus.
- Tässä vaiheessa jäät (jäähdyttävät silloin kuuman osuuden tehokkaimmin)
- Loppumuki täyteen maitoa, halutessa vielä muutama jää päälle
Nam!
*) Oikein arvattu: uusi hammas tuli
…ja se kikka joskus ehkä myöhemmin. Ehkä. Nyt vaivun koomaan.
Oih kahvi näyttää hyvältä
vaikken paljoa juo kyllä ite
ehkä koklaan ohjettasi;).
Hammasvaivat on kurjia lapsilla
tsempit sinne
täällä kans ollaan hiukan itketty niiden vuoksi.
Täälläkin kyllä saa maitoa tuo 10 kk
ikäinen joskus aamuyöstä
neuvolassa oli ok:).
Tsempit öihin ja mukavaa viikonloppua:)
Oi, jääkahviohje menee kokeiluun. Kiitos!