Kylmä kahvi kiitos

Eilen illalla nukkumaan mennessäni ajattelin, että hei pitääpä muuten jossain vaiheessa kirjoittaa näistä meidän hyviksi muuttuneista öistä. Kaksi viikkoa jo hyvää unta putkeen – silloinhan voi jo ajatella, että paremmat yöt ovat tulleet jäädäkseen, eikö niin…? (ei)

Tarkoitus oli siis kirjoittaa yhdestä pienestä yksinkertaisesta jutusta, jonka ansiosta hops vaan yhtä äkkiä kolmesta heräämisestä siirryttiin yhteen. Ihan luonnostaan. Wohoo. Nooh, siinä sitten Silvan potkuja väistelin (hetkinen, miten se nyt tuossa noin pyörii), juttua mietin ja kääntyilin sängyssä itsekin.

Sitten kello olikin kolme ja tajusin, että en ole nukkunut vielä yhtään. Ja että Silva pyörii edelleen levottomana. *)

Äh, se sitten siitä kirjoituksesta. Sen sijaan laitan tähän tämän:

Jääkahvi. Jo kolmas tänään. Kiitos.

Nyt mä aion sitten leikkiä ruokabloggaajaa ja antaa ihan reseptin. Ha ha, saa nauraa. Mutta oikeasti: ihan järjettömän hyvä pikajääkahvi syntyy  näin:

• Pikakahvia mukin pohjalle ja pikkuliraus keitettyä vettä päälle, huolellinen sekoitus.
• Ripaus kanelia ja kardemummaa sekä loraus vaahterasiirappia, sekoitus.
• Tässä vaiheessa jäät (jäähdyttävät silloin kuuman osuuden tehokkaimmin)
• Loppumuki täyteen maitoa, halutessa vielä muutama jää päälle

Nam!

*) Oikein arvattu: uusi hammas tuli

…ja se kikka joskus ehkä myöhemmin. Ehkä. Nyt vaivun koomaan.