Lapsuuden kesä

”Ei ne sade ja ukkonen varmaan tänne tule”, totesivat optimistit uimarannalla.

Tulivathan ne.

Pidettiin sadetta vieri vieressä uimakopin katoksen alla. Ukkonen jyrisi ja sade hakkasi hurjasti maata. Juotiin kahvia termarista ja tanssittin yhdessä sadetanssia. 

insta sadetanssi.jpg

Silvalla oli olkihattu ja pojilla varvastossut, joissa oli hain kuvia. Imitoitiin, miltä eri lintujen äänet kuulostaisivat pesukoneessa. Naurettiin ja vähän pelättiinkin.

Näin ne lapsuusmuistot syntyvät.

*******

Nyt on juuri se lapsuuden kesä. Se ihan sama kuin muistoissa. Se loputtoman pitkä ja onnellinen kesä, jolloin aurinko paistoi koko ajan.

Se kesä, jolloin sadettaja teki pieniä sateenkaaria ilmaan. Poimittiin kukkia pihamaalta. Syötiin tötteröjätskiä kalliolla. Lounaaksi syötiin pitsaa, kun ei kukaan ei jaksanut kokata. Ei muistettu moneen päivään laittaa housuja jalkaan. Kodin puulattia tuntui pehmeältä paljaita varpaita vasten.

insta ravintola.jpg

Se kesä, jolloin isosisko tutustui vesileikkeihin.

Se kesä, jolloin pikkusisko loikoili viltillä ja oppi kääntymään.

insta uimala.jpg

Nyt on lapsuuden kesä.

Kommentit (17)
  1. Devika Rani
    27.7.2014, 21:22

    Mun on pitänyt kommentoida tänne blogiin ties kuinka pitkään, mutta koskaan ei tunnu olevan aikaa järjestää ajatuksiaan kommenttikenttään asti. Tämä kirjoitus kuitenkin herätti itseni. Oikeastaan koko kesä on mennyt suorittaessa. Olen listannut kohteita ja asioita mitä PITÄÄ tehdä miehen loman aikana ja kun niistä ei toteunut juuri mikään, olen mököttänyt ja nalkuttanut kesän pilalle menemisestä. Joo, oon just niitä ihmisiä, jotka haluavat toinen toistaan upeampia elämyksiä. Sitten tuli tämä kirjoitus ja se jäi hautumaan takaraivoon. Lapsuuden kesä, ei se ole suorittamista vaan olemista. Pieniä ihania muistoja. Nyt ollaan 1,5v neidin kanssa tehty päivittäin pieniä vaunu/kävelyretkiä lähiympäristöön. Ollaan vaan, keinutaan, syödään vadelmia. On ihanaa nähdä kuinka tyttö nauttii näistä hetkistä/retkistä. Parasta on kun tyttö aamupalan jälkeen pukee repun selkään ja alkaa osoitella ulko-ovea. Kiitos että muistutit lapsuuden kesistä!

  2. Lapsuuden kesät tuntuivat pitkiltä, nyt tuntuu siltä, että omasta lapsuudesta on ikuisuus. Ja kohta omatkin lapset menevän lapsuuden ohi. Tai kohta ja kohta, mutta liian pian kuitenkin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *