Luminapero (ja haalariongelma)

Talviauringon ilmestyminen taivaalle on tehnyt kummia tällekin sisäilmaperheelle: viime sunnuntaina istutettiin minitirppa ensimmäistä kertaa ikinä oman pihan lumihankeen.

Kyllä, ensimmäistä kertaa – tähän mennessä meillä on ulkoiltu vain vaunuilla.

Okei, siinä se tuli: nyt olen myöntänyt tämän ja jään kauhulla odottelemaan taas mahdollista äitiysgiljotiinin suhinaa…

istuu.jpg

Tyyppi ei ollut alkuun ihan vakuuttunut.

kaatuu.jpg

Napero kaa-tuuuuu…

vatsallaan.jpgOho, täällä voi myös kontata.

kivaa.jpg

No okei on tää sit kuitenkin ihan kivaakin.

 

Sunnuntain kokemuksista rohkaistuneena lähdin myös eilen Silvan kanssa kävelylle. Ja siis ilman vaunuja, wohoo.

Otin ensimmäistä kertaa piiiiitkään aikaan testikäyttöön meidän Manducan ja yritin väkertää sen jotenkin lonkan päälle. Ha haa, ohikulkijoiden pitkistä katseista päätellen ei tainnut mennä ihan oikeoppisesti.

manducassa.jpg

Ihme on tapahtunut – napero Manducassa eikä edes itke.

 

Meidän ”kantovanhemmuushan” on tähän asti mennyt ihan päin persettä (anteeksi). Ennen Silvan syntymää meille ostettiin into piukassa kaikenmaailman kantoliinat, -lenksut ja Manducat. ”Joo, me kyllä kannetaan vauvaa mahdollisimman paljon” ja niin edelleen. Ha. Silvapa olikin sitten sitä mieltä, että kantaminen on ihan täysin perseestä (anteeksi uudestaan), ja vaunut ne vaan on niin iiiiihanat.

Kannatti ostaa Manducakin vieläpä uutena (sadattelua tähän).

No mutta lonkka-asennosta kuitenkin pääsi katselemaan muutakin kuin äidin rintaa – se kun on ollut se kantamisen isoin ongelma. Aktiivinen napero haluaisi katsoa eteenpäin, eikä se Manducassa ole mahdollista.

Tshih, minitirppa taisi olla näistä vaununaukkoa suuremmista näköaloista niin hämmentynyt, että ei muistanut edes protestoida. Ihan onnistunut kokeilu siis.

*******

Lumileikit paljastivat kuitenkin uuden pukeutumisongelman:

Äitiyspakkauksen toppahaalari on ollut meidän mielestä ihan mahdoton käyttää. Sen hiha- ja lahjeaukot ovat niin kapeat, että niiden äitiyspakkauksen hanskojen ja töppösten sinne tunkeminen ei onnistu millään. Vai onko ne tarkoitus laittaa siihen päälle? Ei nimittäin tunnu järkevältä niinkään.

Tähän asti meillä onkin ollut käytössä keväällä saatu koon 56 (!) haalari. Reimaa sekin, niin kuin äitiyspakkaushaalarikin, mutta huomattavasti näppärämpi muoto. Lahkeet ovat tietysti olleet jo lyhyydeltään mallia mattinykänen, mutta vaunuissa lekotellessa se ei ole paljon haitannut.

Lumileikeissä nilkat kuitenkin meinaavat paljastua, mikä ei tietysti ole kovin suotavaa.

Niin, ja onhan meillä sitten tämä ennen Silvan syntymää ostettu talviasu:

toppapukujpg.jpg

Jepjep, kaksiosainen puku. Kymmenkuiselle! Siis MITÄ me ollaan oikein ajateltu…
 

Onko tässä nyt sitten vielä uuden toppapuvun osto edessä…? Eiiiiih!
 

Onko teillä muilla käytössä se äitiyspakkauksen haalari? Ja miten IHMEESSÄ saatte sen kanssa hanskat/töppöset järkevästi jalkaan…?

 

PS. Apua, jos ton kantosysteemin kanssa liukastuisi. Hui. Mä kun oon aika kova tyttö kaatuilemaan.

 

Kommentit (52)
  1. Heii, täällä saattaa olla jo miljoona samanlaista kommenttia, mutta en millään malttanut lukea koko keskustelua läpi. 🙂

    Meilläkin toppahaalari on jäämässä pieneksi ja ratkaistiin asia ostamalla isommassa koossa oleva kuoripuku. Siitä saa vuoren pois, se hylkii vettä jne., joten se on hyvä talvipakkasten lisäksi myös keväällä ja syksyllä kaikenlaisessa ulkoilussa. 

  2. Joo-o, totta se on, aina maaten vaunukopassa 🙂 Mä tiedän: tuo on joku ihmevauva kun se viihtyy siellä niin hyvin, kaikki vauvatutukin on siirtyneet kai aaaaaikoja sitten kärryosaan…

    Silvalle vaunut = päikkärit eli se nukahtaa aina välittömästi vaunuihin mennessä. Ja nukkua posottaa kerralla sen pari tuntia. Me siis ajoitetaan meidän liikkumisetkin niin, että ne osuu noihin päikkäriaikoihin – en tietenkään viitsisi hereillä olevaa naperoa makuuttaa ”leikkiaikana”.

    Jossain vaiheessa kärryosaan siirtyminen on varmaan edessä – ehkä suht piankin, kun ystävä vähän alustavasti lupaili, että saadaan heidän käyttämättömäksi jäänyt vaunukoppa kotipihaan päikkäritarkoitukseen. Mutta toistaiseksi ei olla siis raaskittu siitä vaunuominaisuudesta luopua, kun uni maittaa siinä niin hyvin 🙂

    (Bugiksissahan on vaunukopalla ja istuinosalla sama runko, eli kun toisen ottaa käyttöön, ei toista ihan kovin helposti saa takaisin)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *