Minitirppa

Minivauvastamme on kasvanut mininapero. Taannoiset pullukkaposket ovat siis jo kaukaista historiaa, ja nyt kasvetaan taas ihan ikiomaa minitahtia siellä jossain kaaaaaukana normikäyrien alapuolella…

Jotenkin en osaa tästä kasvamisasiasta nyt ollenkaan huolestua – eikä eilisessä 10-kuukautisneuvolassakaan tunnuttu olevan mitenkään erityisen huolissaan, vaikka paino onkin kuulemma 12 % liian alhaalla (mitä ikinä sitten tarkoittaakaan).

14 prosentin kohdalla kuulemma tulisi meillekin lähete lääkärin kautta ravintoterapeutin neuvontaan niin kuin esim. HelloAochin ja M-M:n naperoille on tehty. Ja sekin olisi siis vasta neuvontaa ja tarkkailua, eli ei tässä mihinkään akuuttiin letkuruokintaan olla kai muutenkaan ryhtymässä 🙂

Neuvolan täti tietysti kyseli, miten ruokailut sujuvat – ja ”tosi-tosi hyvin” hän sai vastaukseksi. Koska niin ne meidän mielestä menevät. Silva syö soseita viisi kertaa päivässä ja siihen rintamaitoa päälle – ja määrä on niin paljon kuin naperolle sattuu maistumaan, pakkotyrkyttämiseen ei aiota ryhtyä. Ruokailut ovat meillä kivoja hetkiä, ja Silva syö iloisesti ja hyvällä ruokahalulla.

Painoa laskee varmasti tuo jatkuva vipeltäminen; kyllä tuolla kiipeilyvauhdilla parit kalorit palaa. Ja hei – jos äiti on 156,5 cm pitkä ja painaa 44-46 kg (ennen raskautta), niin ei tuosta jälkikasvustakaan varmaan kovin giganttista ole näillä geeneillä tulossa…

Myös motorinen kehitys on mun mielestä ihan normaalissa, etenkin kun tuo minitirppa on edelleenkin sen 6 viikkoa ”nuorempi” kuin muut ikäisensä. Täällä siis konttaillaan ja kiipeillään aktiivisesti. Kätten taputus taisi olla ainoa kohta, johon rastia ei saatu neuvolan ”kehitystaulukossa”. Ne kyllä viuhtovat kovasti, kun äiskä ja iskä taputtavat, mutta naperon kädet eivät vielä osu vahingossakaan toisiinsa. Sen sijaan meillä vilkutellaan kyllä oikein reippaasti.

No, jatkossa lorautetaan sitten vielä rypsiöljyä ruokaan pari kertaa viikossa, niin eiköhän ala se painokin nousta! ”Ihana tyttö, kaikki hyvin!!!”, lukee neuvolakortissa kolmella huutomerkillä. Ehkä se riittää 🙂
 

 

Missä mitoissa teillä mennään/on menty tämän ikäisenä? Ja mitä mieltä olette: huolestuisitteko te, jos 10 kuukauden ikäinen painaisi vasta n. 7,5 kg…? (pituus on 70 cm) Saa vastata rehellisesti – mä en aio nyt joka tapauksessa huolestua 🙂

 

Kommentit (70)
  1. Hihii pitkä tarina, ja tuossapa olisikin aihe kokonaiselle uudelle postaukselle – kiitos kaunis siis hyväst vinkistä! Minäpäs kirjoitttelen tästä aiheesta enemmän joskus tässä lähiaikoina! 🙂

    Mutta siis kasvissyöjä olen ollut jostain lukioikäisestä asti eli… no, aika tosi-tosi pitkään, yli 15 vuotta 😀

  2. Moi!
    Saanko kysyä että oletko kauan ollut kasvissyöjä ja miksi valitsit jättää lihat pois? 🙂 Mun yks parhaista kavereista on kasvissyöjä koska säälii tuotantoeläimiä (ei kyllä riistaakaan syö) ja mä luulen että se ei kyllä antais lapsellekaan lihaa (ei oo vielä lapsia niin ehkä se mielipide vielä muuttuu 😉 ) mutta kuitenkin se periaate on sille hirmu tärkeetä!

    Ihanaa ja aurinkoista keväänjatkoa teille!!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *