Minustako ekopaastoaja?

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: Ekopaasto

Kun sähköpostiini tipahti haaste lähteä mukaan tämän vuoden ekopaastoon, oli samaan meiliin juuri hetkeä aikaisemmin kilahtanut jotain hyvin epäekologista: neljän hengen lentoliput tänne Espanjaan.

Hmm tuota mietitteköhän te tätä haastehommaa nyt ihan loppuun asti…?

Minusta ei ole minkään sortin ekoesikuvaksi. Valitettavasti. Meillä on oma auto (vaikkakin vähäkulutuksinen ja sitä käytetään vähän), suora sähkölämmitys (vaikkakin ekosähkö) ja kertakäyttövaipat (vaikkakin vessahätäviestinnän ansiosta vähällä kulutuksella) ja me lennetään ainakin kerran vuodessa. Netti on pullollaan ekologisia blogeja – miksi juuri minä?

kaupassa.JPG

Ostosten ekologisuudesta en tiedä – mutta kuvaa tähän laittaessani tajusin, että tirpan kaikki tämän kuvan vaatteet ovat kierrätettyjä. 

Asiaa mielessä pyöriteltyäni (lueskelin myös ekopaaston FB-sivua) vähän paremmin ymmärsin, miksi minua ehkä pyydettiin mukaan. Ehkä. Ehkä tämä ekopaastoilu ei olekaan tarkoitettu vain joidenkin ekojeesusten keskinäiseksi rinnanröyhistelykampanjaksi: että ”uuuu uuuu uuuu katsokaa, miten ekologinen mä olen – tähän ei kuulkaas moni pysty”. Vaan ihan tavallisille ihmisille, jotka elävät tavallista arkea. Ja jotka voisivat ehkä tehdä pieniä juttuja vähän paremmin. Tai vaikka isompiakin. Mutta jos edes niitä pieniä.

Koska eihän tämä homma ole mallia ”kaikki tai ei mitään”. Että pitää joko olla täysjeesus (sori; en malta olla käyttämättä tuota termiä) tai sitten ajaa katumaasturilla kehitysmaiden yli. Ööö tai jotain. Mitä ne ekoantikristukset nyt sitten tekevätkin. 

Okei.

Lähden mukaan. Itse asiassa tämä taitaa olla tosi hyvä juttu.

muovipullot.JPG

Mitä se ekopaasto sitten tarkoittaa?

Itse asiassa (edelleen opiskelin sitä FB-sivua) tosi monenlaisiakin asioita. Vaikka kohtuullisuutta. Keventämistä. Vähän niin kuin pysähtymistä miettimään, että mitä oikein haluaa tai tarvitsee. Elämässä. Ja miksi valitsee niin kuin valitsee – voisiko valita toisin vai onko tämä hyvä juuri näin?

Sitähän meillä on tehty viimeisen vuoden aikana muutenkin.

nukkujat.JPG

Heh Joel esitti mulle heti ensimmäisenä just tuon kysymyksen: ”no mitä se meille nyt sitten tarkoittaisi?”
”No silleen vaikka… …no vaikka jotenkin elämäntahdin hiljentämistä…?”, minä pohdin ääneen.

Joel repesi nauruun:
”Jos me tästä vielä hiljennetään niin me ollaan haudassa.”

lisko.JPG

Pöh. No ehkä niin. Mutta ainakin ekologisissa asioissa meillä on selkeästi parantamisen varaa.

Löysin muuten Marttojen sivuilta tällaisen pienen leikkimielisen testin: millainen ekopaastoilija olet? Minulle testitulos sanoo näin:

”Olet ottanut ekopaaston ensiaskeleet. Mietit valintojasi myös luonnon kannalta, mutta arjessa muut asiat menevät usein ympäristövaikutusten edelle. Kaipaat elämääsi helpottavia vinkkejä, jotka olisivat hyväksi myös luonnolle. Ekopaasto vaikuttaa sopivalta askeleelta pieniin muutoksiin.”

Joo. Voin allekirjoittaa. Noin se on. Voisi olla paremminkin.

cokispullot.JPG

Miten sinulla? Testi Marttojen sivulla täällä – ja arvotaan siellä joka viikko yhteystietonsa jättäneille ekohenkinen palkintokin.

Konkreettisesti ekopaastossa mukana oleminen tarkoittaa vaikkapa siis sitä, että klikkasin nyt itseni seuraamaan tuota FB-sivua – sinne tulee päivittäin aina uusi ekopaastovinkki ja ajankohtaista tietoa ekologisista asioista. Täten lupaan ottaa näitä asioita mietintään omaan elämääni liittyen; ja luultavasti nostan silloin tällöin joitain asioita myös ihan bloggauksiksi asti.

roskikset.JPG

Kiitän siis haasteesta ja nappaan kopin vastaan! 

Kukaan muu mukana ekopaastoamassa? Miltä ajatus mielestäsi kuulostaa?

Ekopaaston FB-sivut siis: www.facebook.com/ekopaasto

Kommentit (50)
  1. Ekojeesus on ihan hauska termi, mutta se kuvaa paremmin niitä, jotka muka-ekoilevat. Olen siis eri mieltä kuin enin osa tässä ketjussa. Toisaalta olen sen verran iäkäs, että sisällytän lähes jokaiseen mielipiteeseeni aina toisaalta-option. Antakaapa kun täti kertoo.

    Pullojen kierrätys ei riitä! Energiasäästölampun kierrätys ei riitä! Pyyhkeiden pesettäminen etelänlomalla hotellissa vain joka toinen päivä ei riitä! Oikeasti ympäristömme ja tämän pallon luonnonvarojen pelastamiseksi on tehtävä isompia tekoja kuin tuollaiset pienet arkipäivän niksit. Ne ”arjen pienet ekoteot” ovat ekojeesustelua parhaimmillaan tai pahimmillaan.

    Toki ymmärrän sen, että jostain on aloitettava. On aina kotiapäin, jos on ennen viskannut pullot sekajätteeseen ja nyt alkaa kierrättää ne. Tottakai. Mutta siihen ei pidä tuudittautua, että nyt on ekopaasto kuosissa, kun ostan tuon laskuvarjokankaasta tehdyn kolikkopussukan. Ja sitten varataan reissu Malediiveille, jossa suositaan paikallista käsityöläisyyttä ja ostetaan käsintehty luottokorttipussukka. Näin niin kuin kärjistettynä. Kirjoitan juuri tästä matkustamisen pahasta omalla blogillani, siksi se tässä rinnastuksessa.

    On siis väärin ajatella, että  voisimme edetä tässä maailman pelastamisessa kovin pehmeästi eteenpäin. Ettei kerskakuluttamiseen syntyneiden ihmisten tarvitse traumatisoitua, kun elintavat muuttuisivat liikaa. Siitä se suuri trauma vasta syntyykin, kun öljy loppuu (toisaalta odotan sitä) ja luonnonvarat ehtyvät ja maaperä saastuu niin ettei siinä voi enää viljellä. Jälkimmäinen hommahan on arkipäivää esim. Kiinassa.

    Olen suututtanut muutamat ystäväni kritisoimalla lentomatkailua. Varmasti on ärsyttävää, kun arvostellaan. Onko se ekojeesustelua? Ei ole, se on ihan totista asiaa. Myönnän etten ole pulmunen itsekään, ajan autolla ja joskus syön juustoakin ja ja ja… ostelen urheiluvaatteita uusina. Edesautan kulutuskulttuuria työskentelemässä mediassa.

    Täysin kuitenkin tajuan, että penttilinkolaksi ei voi noin vain muuttua kukaan. Annan täyden tukeni niille pienillekin ekoteoille, mitä jotkut tekevät. Jotkuthan eivät tee mitään, eivät edes ajattele asiaa! Millaisia arvoja nämä ihmiset välittävät omille lapsilleen?

    Lentomatkustamisesta sen verran vielä, että Puutalobabyn perheen reissu, jossa kohteessa ollaan pidempään, on ilman muuta ekoteko, jos näin voi matkustuksesta sanoa. Ainakin jos sitä vertaa pikapiipahdukseen Pariisissa.

    Ja tämä ekopaasto-kamppis kaiken kaikkiaan on ihan hyvä juttu, kunhan se ei mene sellaiseksi hymistelyksi. Että nyt olen painanut klik ja oon ihan vihree.

    1. Tää on niin iso ja hyvä keskustelukysymys, että ansaitsee enemmän kuin kännykästä näpytellyn minikommentin. Taitaapa tulla tä innoittamana lähiaikoina kokonainen bloggaus ko. aiheesta 🙂

    2. Hyvä kommentti! Aika virkistävää ja tervetullutta, että joku aina välillä sanoo ääneen, että me ollaan kaikki (niin ekojeesukset kuin -antikristuksetkin) kulutustottumuksinemme vielä ihan hiton kaukana siitä, minne meidän pitäisi pyrkiä.

      Mussa aiheuttaa kummallisia raivontunteita muotibloggaajat, jotka esittelevät uutta ”ekoa” ostostaan: kasviparkitusta nahasta Suomessa käsityönä valmistettua laukkua tai vietnamilaisen entisen lapsiorjan kierrätysmateriaaleista tekemää söpöä pikkupussukkaa. Argh! Tää on ekojeesustelua pahimmillaan.

      Ekologisin teko on AINA ja KAIKISSA tilanteissa jättää tuote kokonaan ostamatta. Jos se ei kuitenkaan syystä tai toisesta onnistu, vasta sitten voidaan alkaa keskustella siitä, mitä ostovaihtoehtoja meillä on ja mikä niistä toimisi parhaiten.

      Meillä on kaikilla jo riittävästi tavaraa. Jos jotain puuttuu, oikeasti sen voisi ostaa käytettynä tai lainata joltain.

      Ja kulutuksen vähentämisellä ei muuten tarkoiteta elämänlaadusta tinkimistä. Itse asiassa elämänlaatu kohenee ihan odottamattomalla tavalla kun lauantai-iltapäivät viettää eväsretkellä meren rannalla kuin ostoshelvettien kirkasvalolamppujen alla potemassa huonommuutta itsestään.

      (Tästä mun kommentista taisi vahingossa tulla niin vihamielinen, ettei kukaan tämän vuoksi vielä muuta elämässään mitään – mutta sainpahan sanoa, mitä kielen päällä oli. :D)

      1. Amanda1 jetsulleen näin. Luonnon- ja ympäristönsuojelu ei ole tekoja vaan tekemättä jättämistä, näin joku viisas on lausunut. Eli siis aivan älyttömän helppoa!

        Nyt muuten muistin oikean (tai ainakin taajaan käytetyn) nimityksen kaltaisillemme ankeuttajille. Ekonatsi.

  2. Tein ekotestin ja tuloksena jokin ”melkein ekoilija” kutovan sammakon kera…

    Kysymys herkkuaterian tekemisestä tähteistä: syödään ruuat loppuun ja viimeiset tähteet menevät koirille tai/ja kanoille. Tai kompostiin.

    Lähikauppaan jalan: toinen pohjoiseen 9km, toinen etelään 12km… Meillä on kaksi autoa, ja niitä käytetään. Tosin kaupassa käydään pääasiassa vain kerran viikossa työpäivän päätteeksi.

    Voinko olla syömättä pihviä: no voin, ja syön silloin kasvisruokaa, itse pyydettyä kalaa tai kaupasta ostettua kotimaista kanaa/ broileria. Mutta syön myös itse kasvatettua nautaa. Ja tykkään siitä.

    Halpa vaate, hyvä mieli: kyllä joo, kun olen ostanut 2 euron farkut kirpputorilta. Ja kyllä, jos käytän halpavaateketjulta ostamaani trikoopaitaa 10 vuotta. Viimeksi olen ostanut kaupasta uusia vaatteita tammikuussa: ^^ trikoopaidan^^ ja kevyen tikkitoppatakin alennusmyynnistä.

    Vien paperit, lasit, säilykepurkit ja paristot niille varattuihin kierrätyspaikkoihin. Akut, jääkaapit, televisiot, maalit yms. viedään jäteasemalle, jossa ne lajitellaan niin kuin kuuluukin.

    En pidä itseäni erityisen ekona, koska arkemme vain on tällaista.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *