On lähtöjä, on pikalähtöjä

Mistä tietää, että ajankäyttö on siirtynyt äititaajuudelle?

V: Sillä minuutilla, kun pitäisi jo lähteä treffeille, istuu edelleen sohvalla legginseissä ja imetysrintsikoissa, vauva kiinni tississä.

Olen aina kuvitellut olevani nopea lähtijä: arkiaamuna puoli tuntia kellonsoitosta ulko-ovelle, illalla uloslähtö max. 45 min tukanlaittoineen, meikkaamisineen ja vaatevalintoineen.

Nyt ollaan kuitenkin ihan uudessa ulottuvuudessa: eilen Joelin kanssa treffeille lähtiessä pisimmän ajan käytin kenkien solkien kiinnittämiseen.

Perhanan soljet, mulla on kiire!

Mekko päälle, tukka auki nykeröltä > kiharat, ja korviin isot korvikset – ei kai kukaan silloin kiinnitä huomiota, että meikkaamiseen ei jäänyt aikaa…?

Luomusotkukiharat. Joskus toimii, joskus… …ei.

Joel kehui, että näytätpä nätiltä – rima on siis laskenut meistä itse kullakin.