Oodi Fresitalle

Hih kerrottakoon heti näin alkuun, että Fresita ei sponsoroi tätä blogia. Saisi kyllä sponsoroida – sen verran usein täällä on tuota mansikkajuomaa hehkutettu. Ei ole silti yhteydenottopyyntöjä Fresita-markkinoinnista kuulunut. Höh. Ehkä ne eivät jostain syystä halua profiloitua tissuttelevaan kotiäitiin…?

fresita 2010.jpg

Fresitani 2009

 

Otsikko lupaa oodin. Kuulukoon se vaikka näin:
”Uuu Fresita Fresita Fresita. Korkki sanoo poks. Krista sanoo hörps. Uuu Fresita Fresita Fresita.”

Totaalihurahdin tuohon mansikkaiseen herkkuun jo viitisen vuotta sitten. Ja aika monen pullollisen syvällä (hik) kokemuksella voin antaa Fresitan nauttimisohjeiksi seuraavat kolme kohtaa:

1. Fresita on hellepäivän juoma

Parhaimmillaan mansikkajuoma on korkattuna aurinkoisena kesäpäivänä viltillä – joko kirja kädessä tai hyvässä seurassa. Auringon laskemisen jälkeen nautittu Fresita on hukkaanheitettyä herkkua. Laita se mieluummin jääkaappiin ja odota kärsivällisesti seuraavaa hellepäivää.

2. Fresita ei ole humalahakujuomaa

Okei no voihan sillä varmaan kesäbilepäivän aloittaa (muista kuitenkin kohta yksi), mutta parhaimmillaan Fresita on silloin, kun sitä hörpsäisee juuri sen verran, että se ei kihahda vielä päähän. Mansikkajuoma on tavallista kuohuviiniä (?) laimeampaa, 8-prosenttista, eli siinä mielessä Fresitaa on helppo ottaa kuoharilasillinen myös silloin, kun ei halua itseään hiprakkaan.

3. Fresita nautitaan jääkylmänä

Oikeasti. Älä ikinä mene poksauttamaan huoneenlämpöistä pulloa. Ikinä. Oikeasti-oikeasti. Kyse ei ole vain makuasioista, vaan lämmin Fresita kuohuuuuuuuuuuu… Puoli pulloa leviää pitkin pientareita ennen kuin alle ehtii janoisinkaan loppasuu. Ja vaikka tietäisikin, että osa piknik-juomista kuuluu aina äiti-maalle , se on kuitenkin hukkaanheitettyä herkkua.

fresita 2011.jpg

Fresitani 2010.

Ai miltä se sitten maistuu?

No jos vertaat sitä normaaleihin kuohuviineihin, niin… …älä vertaa. Muut punaväriset kuohuviinit ovat ihan-ihan erilaisia. Vai onko kukaan koskaan maistellut mitään vastaavaa?

Se on tosi mansikkaista – ei mistään aromista vaan ihan oikeasta mansikasta (kai?), ja siinä näkyy jopa niitä mansikoiden ”siemeniä” mukana. Kuohuvaa se toki on. Niin ja sanoinko jo, että mansikkaista.

fresita 2013.jpg

Fresitani 2013.

Ai niin ja Alkon tilausvalikoimasta saa myös tällaisia minipikkupulloja. Itse olen sanonut vink vink Arabian kauppakeskuksen Alkoon vuosi sitten ja entisten kotikulmien Bulevardin Alkoon sitä ennen, ja sen jälkeen minipulloja on löytynyt kiltisti kylmähyllystä kesäisin.

Minipullot maksavat vähän alle 3 euroa ja sopivat täydellisesti Fresita-ohjeeseen nro. 2.

…että terveisiä vaan täältä puutarhakeinusta. Tuo viimeisen kuvan punainen juoma on nyt mulla tässä lasissa.

Oh!

Kommentit (31)
  1. Nyt on maistettu!!! Ostin rohkeasti kaksi pulloa lisää ennen kuin join edes sen ekan ja tarjosin rapujuhlien alkumaljana. Vähän jotkut nyrpisteli, mutta täytyy sanoa että yllättävän hyvää se oli! Valituksena sanottakoon, että kävi niin kuin kevyttuotteiden kanssa: tässähän on paaaljon vähemmän alkoholia kuin skumpassa yleensä, voin siis juoda tätä paaaljon nopeammin 😛

  2. Anteeksi, nyt tulee tosi mauton kommentti jos on vähän herkkä mielikuville. Tähän liittyy kuitenkin ihania muistoja.

    Synnyttäessäni esikoistani minulta ns. puhkaistiin kalvot että lapsivedet loiskahtaisivat. Olin siinä vaiheessa todella kepeässä ilokaasupilvessä ja epiduraalitilaan sykähteli lämpöistä kipulääkettä. Kikattelin lapsivesien hulahtaessa, että ”ihan saman väristä kuin Fresita!” No olihan se! Kätilö vaan pudisteli päätään ja lisäsi kaasuseoksen hapen prosenttiosuutta. 😀

    1. Hihihihihihihi!
      (tää on just muntyyppistä huumoria :D)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *