Oppitunti kommunikaatiosta

Tiedätte varmaan klassisen eron verbien ”kuulla” ja ”kuunnella” kanssa…? 

Tapahtunutta puutalossa tiistai-iltana: Seela nukkuu, minä alan kirjoittaa bloggausta sisaruksista. Joel huikkaa menevänsä Silvan kanssa yläkertaan pinnasänkyä kokoamaan.
”Kiva!”, minä vastaan ja jatkan kirjoittamista.

Yläkerrasta kuuluu äherrystä ja Silvan leikkejä, välillä porakoneen (?) surinaa. Joel käy 2-3 kertaa alakerrassa hakemassa lisää työkaluja. Minä vilkaisen hommia ja jatkan kirjoittamista.

Valmista tuli, julkaisen tekstin! Samaan aikaan Joel ja Silva tulevat alakertaan.
”Mä meen nyt tuonne ulos sahaamaan, voiks sä jatkaa leikkejä Silvan kanssa?”, Joel kysyy.
”Totta kai!”

Menemme Silvan kanssa olohuoneeseen lukemaan kirjoja, Seela nukkuu edelleen.
”Mihin isi meni?”, Silva kysyy.
”Isi meni ulos sahaamaan”, minä vastaan.
”Mitä isi sahaa?”, Silva ihmettelee.
”Isi sahaa pinnasänkyä. Se tarkoittaa, että puu katkaistaan sahalla”, minä selostan.

Vieläpä näytän Silvalle sahan kuvan kirjasta.
”Tämä on saha. Siellä se isi sahaa ulkona.”

Kuluu yli puoli tuntia. Joel tulee sisälle, Silva säntää ovelle vastaan.
”Huh huh, olipa siinä yllättävän paljon sahaamista”, Joel huokaa.

Sulatan juuri kuulemaani useiden sekuntien ajan, kunnes:
”Hetkinen: SAHAAMASSA?!? Siis MITÄ sä oikein oot sahannut?!? Pinnasänkyhän kasataan RUUVIMEISSELILLÄ eikä SAHALLA, voi herranjestasmitäsäootTEHNYT!?”

”Mähän oon koko ajan puhunut sahaamisesta.”
”Joo, joo niin ootkin, mutta en mä oo kuunnellut. Siis MITÄ sä oot siellä sahannut…?!?!?”

*******

Okei loppu hyvin kaikki hyvin: Joel oli vaan macgyveroinut meille uuden nukkumajärjestelyn. Sahalla. Kas näin:

systeemi.jpg

Tuntuu ihan näppärältä – itse asiassa hyvä vaan, että mä en ollut siellä mielipiteitäni (kysymättä) jakelemassa.

Ongelmahan meidän nukkumisjärjestelyssä on ollut se, että parisänky alkaa olla jo aika ahdas neljälle nukkujalle – etenkin kun sitä ei saa kummaltakaan puolelta kiinni seinään. Eli Silva tai Seela ei voi nukkua reunimmaisena ilman kaidetta, eikä lasten ole turvallista nukkua perhepedissä vierekkäin. Ratkaisuna ollaan ajateltu pinnasänkyä perhepedin ”sivuvaununa”. Mutta kakkosongelma tuossa on ollut se, että meidän sängyssä on tuollaiset puiset paksut reunat.

Mutta homma siis nyt toistaiseksi ratkaistu kierrätysryhmästä ostetulla vanhalla (20 euroa maksaneella!) pinnasängyllä. Niin ja sahalla.

Jatkossa meillä siis nukutaan näin:

nukkumajärjestely.jpg

Joel punaisella, Silva muumityynyn kohdalla, minä (ja Tikru) sinisellä ja Seela pinnasängyssä…n vieressä mun kainalossa. Näillä mennään.

Kommentit (23)
  1. Kiitos todella paljon tästä postauksesta! Tätä on pähkäilty yöt ja päivä, että miten tuo meidän sivuvaunusysteemi saahaan onnistumaan. Meillä on ollut ongelmana sen kans patjojen väliin tuleva rako ja nythä se ongelma ratkes 🙂 Viime yö nukuttiin oikein hyvin, kun mun ei tarvinnut pelätä rakoa ja sain imetykset hoidettua ilman, että vauvaa tarvitsi edes liikauttaa. KIITOS! Siirrettiin vaan petaria mun puolelta sivummalle ja pinniksen patja siihe mun patjan päälle, kuten teillä.

    Huh, kylläpä stressi helpotti!

    -Eea ja neiti 6 viikkoa

  2. Voi miten hyvä idea!!

    Meillä on kanssa tuollainen matala puinen sänky, jossa samanlaiset reunat. Vauva nukkuu mun vierellä, ei keskellä. Ja nyt se on alkanut pyörimään ja pinnis on vedetty ihan sänkyyn kiinni (pinniksen reunaa ei saa irt) ja se kolonen tukittu vauvan täkillä, eli pinnis on vain sängyn reunalla seinänä (ja mun yöpöytänä :D), ettei vauva kieri lattialle. Täytyykin näyttää heti tämä postaus miehelle, kun se vain saapuu kotiin! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *