Päikkäripäivitys

…ja he nukkuivat päikkärinsä onnellisina elämänsä lopppun asti.

Eli ei.

20141006_150927.JPG

Seelan päikkärikirjausta on tehty nyt systemaattisesti kahden viikon ajan.

Tässä tapauksessa ”systemaattisesti” tarkoittaa sitä, että keskiviikon kirjaan epähuomiossa perjantain kohdalle. Torstaina huomaan, että väärin meni, ja vaihdan torstain ja perjantain paikat keskenään. Perjantaina tajuan, että alun perin virhe tulikin keskiviikkona ja muutan keskiviikon torstaiksi, torstain perjantaiksi ja keskiviikon… öööh… eiku perjantain… öööh… tosi systemaattisesti joka tapauksessa.

Näillä samoilla systemaattisilla aivoilla on nyt selkeästi todistettu, että… ….öööh.

No: kellontarkkaan päivärytmiin ei siis olla päästy. Ja tällä hetkellä sellaiseen pääseminen tuntuu aika kaukaiselta utopialta – jos kahden kanssa eläisi niin puolentunnintarkkaa eloa kuin tuon yhden päikkäreiden kanssa aikoinaan tehtiin, me ei koskaan päästäisi täältä kotoa yhtään mihinkään. Mutta: niin kuin aavisteltiinkin, noin parin tunnin valveillaolosykli tuntuu olevan vauvalle sopiva. Jos valveilla oleminen venyy liian pitkäksi, hommasta seuraa akuutti nukahtamisraivari (mustat sötöt kirjainsarjan edessä ovat itkunukahtamisia).

Raivareista ei kuitenkaan olla päästy eroon – suureksi harmikseni. Jotenkin toivoin hommaan jonkinlaista automaattista ”naps vaan oho” -ratkaisua, hehe ikuinen optimisti.

Peruskaava näyttää kuitenkin olevan: 45min-tunnin päikkärit aamupäivällä, 2-3 tunnin päikkärit iltapäivällä (samaan aikaan kuin Silvalla, jea!) ja vielä yksi 45 min-tunnin unisykli illan tullen.

Aika hyvä (jos huutoa ei oteta huomoon), eikös…? 

20141006_150956.JPG

Eli hommaa jatketaan. Jotain kohti tässä kuitenkin ihan välttämättä ollaan menossa.

Hermoromahdusta?

Parempia päiviä. Ihan välttämättä. Pliis?

Kommentit (39)
  1. Jos nyt rivien välistä ymmärrän oikein, niin eniten sua ahdistaa se, että Seela itkee/raivoaa ennen nukahtamista?

    Mulla on yksi huonosti nukahtava 2vuotias, joka EDELLEEN menee päiväunille itkun kanssa. Iltaisin sentään nukahtaa nykyään suht helposti (toki pyörii sängyssä ensin puolituntia ja huutelee laittamaan peittoa paremmin yms.)
    Päiväunet nukkuu joko vaunuissa, joita työnnän siihen asti että nukahtaa (onneksi osuu päiväuniaika samaan aikaan, kun olen muutenkin esikoista menossa hakemaan) tai sitten nukutan SYLIIN (kyllä vaan 2vuotiaan!) ja tosiaan, vaikka saa nukahtamisavun, niin silti tulee väsyitkuraivari. Puolivuotiaana muuten ihan surutta nukutin tissille niin päivä, kuin yöunillekin….

    Esikoinen meillä on aina ollut helposti nukahtava ja sikeästi nukkuva (hyvä niin, koska lapset nukkuu samassa huoneessa, esikoinen nukahtaa kahdessa minuutissa ja tyytyväisenä vetää sikeitä, vaikka toinen hilluu omassa sängyssää iltaisin…)

    Mutta ihmiset nyt vaan on erilaisia nukkujia/nukahtajia. Niin lapset kuin aikuisetkin. Mulla kanssa oli alkuun vaikea sopeutua kuopuksen kanssa siihen, että nukkumaanmenossa oli niin paljon enemmän draamaa, mutta sitten tajusin, että enhän mä itsekään saa iltaisin heti unta, vaan pyörin sängyssä. Siinä missä mies nukahtaa samantien.

    Oon käsittänyt, että sä oot Krista itsekin huonouninen? Ehkä Seela vaan on sattunut perimään sen, eikä siihen auta mitkään taulukot eikä vippakonstit. Helpottaa se silti jossain vaiheessa, huonosti nukahtavatkin lapset jossain vaiheessa oppii itse auttamaan itseään. Mutta siihen asti valitettavasti joudut sietämään itkua ja hyssyttämään.

    1. Iso kiitos tästä kommentista – just näin! Kaikkeen. Eli nimenomaan nuo unirytmithän näyttävät jo ihan hyviltä, mutta ongelma on edelleen se, että itkuraivareita ei olla pystytty kokonaan lopettamaan. Ei minkäänlaisilla ennakoivien merkkien tulkinnalla ja niin edelleen.

      (ja yöt ovat sitten oma lukunsa vielä)

      Mä oon kans hyvin pitkälle sillä linjalla, että kaikkea voi halutessaan yrittää näitä unijuttuja auttaakseen; mutta oikeasti tarvitaan vain aikaa ja jaksamista siihen asti, että se aika kuluu niin, että helpottaa.

      Mä oon tosiaan huonouninen – ja Joel pystyy puolestaan nukahtamaan sekunnissa missä vaan. Ihmiset tosiaan vaan on erilaisia nukkujia.

  2. Mun mielestä Seela nukkuu hyvin päikkäreitä! Siis oikeesti tosi hyvin, ihan normaalisti! Meillä taidettiin nukkua 3-4 x 40 min tuossa vaiheessa. Ei siis ole tarkoitus vähätellä tukalaa oloasi, huudon kanssa nukahtaminen on tosi raskasta. Mutta siis kuten moni muukin on sanonut, ei kannata stressata nukkumisen määrästä tai rytmistä ainakaan. 2-3 h päikkärit on pitkät! Ja aamulla ja illalla parit pikku torkut kuulostaa ihan sellaiselta mitä puolivuotiaat nyt nukkuu. Ei kaikilla rytmi tuon tarkemmaksi muutu ikinä. 🙂 Ihanaa muuten, että pitkät päikkärit osuu tytöillä samaan aikaan, voin vain kuvitella miten tärkeä henkireikä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *