Pyykkiarvauksen voittaja (ja lajitteluneurootikon pyykkivinkki)

Kaupallinen yhteistyö/Dylon

Sunnuntain pyykinlajittelubloggaus muotoutui vähän niin kuin itsestään pienimuotoiseksi arvausskabaksi, ja lupasin keksiä lähimmäs arvanneelle jonkun kivan aiheeseen liittyvän palkinnon. Hmmm. Ja sitten keskustelussa useampikin kommentoija suositteli näitä tällaisia värinkerääjäliinoja…

Kuinkas sattuikaan: kun viime keväänä sain Dylonilta testiin röykkiöllisen erilaisia vaatevärejä, kasassa mukana oli myös pari pakettia just näitä liinoja. JA olen itsekin nykyisin niiden ihan himokäyttäjä. *)

No hitsi! Eikös siis olisikin ihan nappisopivaa, jos arvausskaban voittajalle kävisin ostamassa pari pakettia näitä Colour Catcher -liinoja, ja samalla vähän bloggailisin niiden käyttökokemuksistani…? Näin siis tehdään!

*) Ensimmäiset liinani sain siis Dylonilta – sen jälkeen olen kantanut näitä Prismasta kotiin ihan omalla rahalla 🙂

colour catcher.jpg

Pyykkineurootikon pelastusliinat.

 

Täytyy myöntää, että siinä keväisessä värjäysinnostuksessa nämä Colour Catcher -liinat jäivät kyllä totaalisen paitsioon, vaikka niitä minulle kovasti suositeltiinkin. Mielessäni ajattelin, että mä olen kyllä niii-iiin pyykinlajitteluneurootikko, että en taida tuollaisiin liinoihin uskaltaa luottaa. En kyllä sanonut sitä Dylonin edustajille ääneen 🙂 Mutta keskityin vaan mieluummin siihen itseäni innostavimpaan osuuteen eli värjäilypuoleen, ja siitä bloggasin kokemuksianikin. Ja ne liinat jäivät hyllylle odottamaan parempia aikoja.

Pyykinlajitteluneuroosini perustuu siis siihen, että rakastan värejä. Ja meillä käytetään tosi paljon värikkäitä vaatteita. Lisäksi värisilmäni huomaa heti värien haalistumat ja muuttumiset, samoin myös pinnan nukkaantumisen. Eijeijeijeijei! (Samasta syytä melle ei ole suostuttu ottamaan vastaan kuivausrumpua, vaikka meille on anoppilan toimesta sellaista kovasti lahjaksi tyrkytetty) Haluan varjella rakkaita oransseja hippipaitojani viimeiseen asti. Ensimmäisen Intian-matkani jälkeisessä pyykinpesussa vuosia-vuosia sitten tein pari niin radikaalia pyykinpesumokaa ja pilasin useamman rakkaudella hippimarkkinoilla tingityn vaatteen (ja kaiken muun ko. koneessa olleen), että sain siitä elinikäiset traumat.

Ja niin minusta tuli pyykinlajitteluneurootikko.

*******

Nooh, niin kuin sunnuntaina kirjoitin, kesällä otin sitten henkilökohtaiseksi missiokseni meidän jär-jet-tö-mäk-si paisuuneen pyykkivuoren päihittämisen. Ja jotenkin siinä rykäyksessä sitten tuli mieleen, että no hitsi mä nyt sitten kokeilen noita, kun ne kerran tuossa hyllyllä ovat tilaa viemässä. Ja heitin Colour Catcherin mukaan koneeseen.

Heitin sitten toisenkin kerran. Ja kolmannen. Käytettyjen kahden paketillisen (yhteensä 30 koneellista) jälkeen olin ihan varma, että en enää ikinä pese pyykkiä ilman tuollaista liinaa.

Eli hommahan toimii siis niin, että yksi tuollainen liina heitetään mukaan pyykkikoneeseen. Ja se liina sitten kerää pesussa irtoavat värijäämät itseensä eivätkä ne leviä muuhun pyykkiin. Vähän niin kuin magneetti – tai niin ne ainakin taitavat mainostaa.

Välillä pyykin mukana ulos tuli ihan puhdas valkoinen liina – ja välillä niin kirkkaanpunainen tai turkoosi, että huh huh. Varsinkin Silvan pyykkien yhteydessä väriä irtosi (etenkin punaista) aivan hurjia määriä.

Vähitellen uskalsin laittaa punaisten pyykkien sekaan myös esimerkiksi puna-valkoisia vaatteita. Ja sitten sinisiä ja vihreitä samaan koneelliseen – ja jopa violettiakin mukaan, wohoo. Okei tämä saattaa kuulostaa vähän kummalliselta, mutta minulle pyykinpesijänä tuo on oikeasti iso juttu ja luottamuksenosoitus noita liinoja kohtaan.

kaytetyt_liinat.jpg

Kaivoin roskakorista (kröhöm) kolme tuoreinta käytettyä liinaa. Vaaleanruskean neuleen jäljiltä (käsinpesuohjelmalla) tuli ihan puhdas valkoinen liina. Joelin siniset ja vihreät paidat tuottivat tuon keskimmäisen liinan – ja päällimmäinen tuli punaisten/violettien pyykistä. Lilat jumppahousut näköjään olivat päättäneet päästää värinsä, huh sentään.

 

Joo, eli niin kuin tuolla sunnuntain bloggauksessa pari muutakin kommentoijaa näitä suositteli, myös minä voin näitä kyllä kovasti suositella! Colour Catcherin sivuilla (kävin just ne tsekkaamassa) on muuten näköjään just nyt käynnissä tuollainen, että sieltä voi tilata itselleen ilmaisen näytteen. Täältä siis.

*******

Ja se arvausskaba!

Hih hih kylläpäs te nyt veditte kovasti arvioinne alakanttiin – itse asiassa vain ribis ja HelloAochi taisivat esittää yläkanttiin menneet arvaukset. Mutta kaikkein lähemmäs arvasi…

Monsteri lauma -blogin Jonnaa!

Ja viikattuja pyykkejä (WOHOO!) siis on yhteensä tasan 240 kpl.

Jonnaan arvaus oli 250 kpl, eli hyvin lähelle meni – jee! Jonnaa, heitä mulle sähköpostiin sun tavallinen postiosoite, niin laitetaan pikkupalkinto tulemaan!

lajitellut pyykit.jpg

Sunnuntaiurotyöni, jea!

 

 

PS. Ai niin, ja noita Colour Catcher -liinoja siis kuulemma saa Suomen Prismoista, Stockmanneilta ja monesta ns. halpahallista (ei kuitenkaan Tokmanni-ketjusta).

 

 

Kommentit (33)
  1. Hahaa, mää oon myös maaninen lajittelija, mutta nyt oon selvästi kohdannut voittajani. 😀 Mulle riittää harmaa-sininen-vihreä, punainen-oranssi-keltainen, valkoinen ja musta-ja-muut-tosi-tummat. Violetit sitten sävyn mukaan. Uusien vaatteiden ja ekojen pesujen kanssa olen varovaisempi ja saatan lajitella vielä tarkemmin, mutta noilla kategorioilla olen välttynyt värjäytymisiltä. 🙂 Liinat on mulle ihan uus juttu, jännää.

  2. kahden äiti
    6.11.2013, 08:48

    Mäkin löysin noi liinat joku kuukausi sitten, tykkään! Pesin jopa farkkujen ekan pesun muitten pyykkien kans eikä värjäytyny muut vaatteet yhtään. Vielä pitäs testata et laittais valkosen lakanan mustan pyykin sekaan, en oo vielä uskaltanu 😀

    Katoin tota kuvaa et meitä on viis, ja oon ihan satavarma ettei meillä oo noi paljoo vaatteita yhteensä jos lasketaan kaikki tällä hetkellä käytössä olevat 😀 (jo pieneksi jääneet ja isommat jotka odottaa käyttäjää, ei lasketa koska ne on varastossa laatikoissa)

    Kuivausrumpua olen haaveillu että joskus sen hommaan, lähinnä peittojen ja muitten vuodevaatteitten pesuun kun noita pissavahinkoja tulee näillä pienillä, plus sit jos on oksennustauti niin toi olis sillon ihan ehoton. Miks sitä ei sit oo hankittu? Siks ku mä rakastan pyykkien ripustamista ja siitä kaappin lajittelua. Kaikista kivoin kotihomma ikään! 😀 Vielä kun olis kunnon tilat ja isot pitkät narut että sais lakanat suoraan kuivumaan niin ah 😛

    Tohon puhtaitten vaatteitten vuoreen voisin antaa vinkin 😀 Viikkaan telineeltä suoraan kaappiin ennen kuin laitat uudet kuivumaan, sillon viikkausvuori ei koskaan pääse liian isoksi kun ei oo sitä läjää missään. Plus telineeltä on helppo napsia aina jokaisen vaatteet erikseen ettimättä. Niinku mä teen niin et ekana viikkaan isän vaatteet ja vien kaappiin, seuraavaks omat -> kaappiin, esikoisen vaatteet..jne

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *